Vaihto-oppilaiden rokotuksista
Perusrokotukset kuntoon
A- ja B -hepatiittirokotuksen
tarve
Papilloomavirus (HPV)
Kansalliset rokotusohjelmat vaihtelevat laajuuden ja rokotusten ajoituksen suhteen maittain. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, korkeaa rokotuskattavuutta pidetään yllä vaatimalla rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden antoa ennen päiväkodin, koulun ja yliopiston aloitusta. Vaihto-oppilaaksi hakevan on pystyttävä osoittamaan saamiensa rokotteiden ajankohta ja lukumäärä kirjallisesti - nämä tiedot on useimmiten saatavilla kouluterveydenhuollosta.
Vaihto-oppilailta vaadittavien rokotteiden lista voi vaihdella myös maan sisällä alueellisesti (Yhdysvalloissa esimerkiksi osavaltioittain) tai koulukohtaisesti. Ajantasainen tieto kannattaa aina varmistaa vähintään 3-6 kuukautta ennen suunniteltua lähtöajankohtaa. Esimerkiksi osoitteesta www.rokote.fi voit etsiä lisätietoja haluamasi kohdemaan rokotesuosituksista.
Perusrokotukset kuntoon
Suomen kansallisen rokotusohjelman mukaisesti rokotetuilla nuorilla on hyvä suoja jäykkäkouristusta (tetanus), kurkkumätää (difteria), hinkuyskää (pertussis), polioa, hemofilus bakteerin (Hib) aiheuttamia infektioita sekä tuhkarokkoa (measles), vihurirokkoa (rubella) ja sikotautia (mumps) vastaan. Vuoteen 2006 saakka rokotusohjelmaan kuului myös BCG (Calmetointi) -rokotus tuberkuloosia vastaan.
Eräät Länsi-Euroopan ja useimmat Pohjois-Amerikan koulut vaativat myös rokottautumista hepatiitti B:tä, meningokokin aiheuttamaa märkäistä aivokalvontulehdusta (pääsääntöisesti yliopistot, 1 annos) ja vesirokkoa (2 annosta) vastaan. Vesirokkorokotetta suositellaan Suomessakin kaikille 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa vaaditaan myös rokottautuminen hepatiitti A:ta ja nuorilla tytöillä papilloomavirusinfektiota (HPV) vastaan.
Hepatiitti A ja B
B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Se tarttuu veren välityksellä ja seksiteitse. Tartunnan voi saada verensiirroissa ulkomailla, tatuoinneista, lävistyksistä, ruiskuhuumeista ja kontaktiurheilulajeissa (verialtistus). Aina tartuntatapaa ei saada selville. Tauti on usein pitkään oireeton, joten sitä voi tartuttaa tietämättään. Hankaluutena on osalle jäävä viruskantajuus, joka voi aiheuttaa kroonisen maksatulehduksen, johtaa kirroosiin (maksan surkastumaan) ja altistaa sitä kautta maksasyövälle. B-hepatiittia vastaan on olemassa tehokas rokote, mutta se ei kuulu Suomen rokotusohjelmaan toisin kuin useimmissa muissa maissa. Rokote annetaan 3 annoksen sarjana (hepatiitti B- tai hepatiitti AB -yhdistelmärokotteena).
A-hepatiitti eli tarttuva keltatauti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, jota esiintyy laajalti ympäri maailmaa ja aiheuttaa joskus epidemioita myös korkean hygienian maissa. Sen voi saada kosketustartuntana tai viruksella saastuneista juomista tai ruuista. Lapset sairastavat usein taudin vähin oirein ja voivat siten toimia tartunnan lähteinä. A-hepatiitti ei aiheuta kroonista viruksen kantajuutta. A-hepatiittia vastaan on olemassa tehokas rokote, jota annetaan 2 annosta 6 kk välein (tai kolmena annoksena hepatiitti AB -yhdistelmärokotteena).
Papilloomavirus
Papilloomavirus (HPV) tarttuu helposti sukupuoliyhteydessä. Eräät
suuren riskin papilloomavirustyypit saattavat aiheuttaa
kohdunkaulan limakalvon kroonisen tulehduksen ja siitä ajan
kuluessa kohdunkaulan syövän. HPV-rokote annetaan 3 annoksena
mielellään ennen sukupuolisuhteen alkua. Rokotteet vaativat
lääkärin kirjoittaman reseptin, jolla rokotteen saa joko
apteekista tai suoraan joiltakin lääkäriasemilta.
YFU:n ohjelmaan hyväksytyt vaihto-oppilaat saavat
lisätietoja ajankohtaisissa rokotusasioissa YFU:n
etävalmennuskirjeiden mukana.
Löydä meidät