SVEITSI

YFU Sveitsissä
Faktoja Sveitsistä

Sveitsissä on neljä virallista kieltä, ja useita maassa asuvia kulttuureja voi kiittää siitä, että Sveitsillä on hyvin rikkaat perinteet. Sveitsin luonto on kaunis ja monimuotoinen, ja maisemiakin löytyy laidasta laitaan huolimatta maan pienestä pinta-alasta (41,290km²). Maan pohjoisosissa voi ihailla matalampaa ja muodoiltaan pehmeämpää Jura-vuoristoa kun taas keskiosaa värittävät teräväpiirteiset, lumihuippuiset Alpit – jotka peittävät jopa 3/5 maan pinta-alasta – ja eteläosissa puolestaan on hyvin vihreää, ja kasvillisuus on hyvin samantyyppistä kuin Italiassa. Merenrantaa Sveitsillä ei ole, mutta pienet järvet sulostuttavat maisemaa siellä täällä. Meillä Suomessahan ollaan totuttu pitämään kymmeniätuhansia järviämme lähes itsestäänselvyytenä, kun taas sveitsiläiset ovat suorastaan rakastuneita pieniin järviinsä ja vehreään luontoonsa, ja ovat varsin tarkkoja esimerkiksi luonnon siisteydestä.

Sveitsin koulujärjestelmä on varsin haastava ja vaativa, ja lapset totuttautuvat alusta alkaen pitkiin koulupäiviin ja ymmärtävät kuinka tärkeää koulutukseen panostaminen on. Pitkien koulupäivien vastapainoksi Sveitsissä voi harrastaa monia urheilulajeja, ja mahdollisuudet myös muihin erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ovat runsaat.

YFU Sveitsissä

Sveitsin YFU:n ensimmäiset vaihdot aloitettiin Yhdysvaltoihin vuoden 1962 paikkeilla perustaja Ruedi Heubachin johdolla, ja vuonna 1967 perustettiin virallisesti YFU Switzerland. Sveitsin YFU on kasvanut jatkuvasti sitten 1980-luvun: oppilasmäärät ovat nousseet, vaihtokohteita on useampia ja erilaiset vaihto-ohjelmatkin ovat monipuolistuneet. Nykyisin Sveitsin YFU on taloudellista voittoa tavoittelematon, sosiaalinen instituutio, joka saa tukea Sveitsin valtiovallalta.

Toimintaa on sekä ranskan- että saksankielisellä alueella. Vaihto-oppilas voi valita itse hakuvaiheessa, että kumpaan ohjelmaan haluaa osallistua.

Aktiviteetteja saapuville vaihtareille

Kansainvälisille vuoden ajan viipyville vaihtareille järjestetään vaihtovuoden aikana kaksi viikon mittaista valmennusleiriä. Ensimmäinen näistä on PAO (eli post arrival orientation), joka järjestetään lokakuun alkupuolella vuoristoisissa maisemissa. Opiskelijat ja leiriä vetävät vapaaehtoiset asuvat mukavasti useamman hengen huoneissa majoittuen kaikki yhteen isoon rakennukseen, joka on kaukana sivistyksestä ja arkipäivän rasitteista. Leirillä keskustellaan ryhmissä vaihtovuoden alkuaikana koetuista tilanteista ja tunteista, ja mietitään esimerkiksi siihen mennessä ilmenneitä kulttuurieroja. Lisäksi illat ovat täynnä mukavaa ohjelmaa, ja viikon aikana ehditään tehdä yksi vaellus upeille näköalapaikoille.

Toinen leireistä, eli Ski camp, pidetään myös vuorilla, mutta tällä kertaa vaihtarit kokoontuvat talvisiin maisemiin viettämään yhteistä aikaa laskettelun ja lumilautailun merkeissä. Kyseinen leiri järjestetään tammikussa joululomien päätyttyä ja vaihtarit ja vapaaehtoiset majoittuvat nuorisohotelliin lähelle laskettelurinteitä. Ski camp on liikuntapainotteisempi kuin PAO, mutta aikaa ryhmäkeskusteluille ja riehakkaille iltaohjelmille löytyy varmasti, ja mahdollisia henkilökohtaisempia ongelmia voi luonnollisestikin selvitellä ja mietiskellä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa.

Näiden kahden kansallisella tasolla järjestetyn leirin lisäksi on vaihtareille järjestetty –vapaaehtoisten innokkuudesta riippuen – alueellisia tapahtumia. Monilla alueilla vaihtareille järjestetään kerran viikossa esimerkiksi lounastilaisuus, jonne sai tulla ilmoittautumatta nauttimaan muiden kansainvälisyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden seurasta ja tietenkin ruoasta. Lisäksi pidetään yhdessä ruoanlaittoiltoja, käydään uimassa ja rannalla ja esim. grillataan mahdollisuuksien mukaan. Ennen joulua vietetään myös Samichlaus iltapäivä, jolloin tutustutaan sveitsiläiseen joulupukkiperinteeseen. Muutenkin vaihtaritoiminta on eri alueilla Sveitsissä varsin aktiivista, ja vaihtarit viettivät säännöllisesti vapaa-aikaa yhdessä.

Faktoja Sveitsistä

Muutama sana ilmastosta

Sveitsin ilmastoon vaikuttavat voimakkaasti maan vaihtelevat korkeusolosuhteet. Pääpiirteissään voi todeta, että kesät ovat leutoja ja talvet lumisia. Lumen sataminen on tosin varsin suhteellista, ja esimerkiksi monissa paikoissa joulukin on vihreä, ja kosteus tulee useimmiten vesipisaroina alas. Kesällä ei tarvitse pelätä paleltuvansa, ja ainakin suomalaiselle ovat sveitsiläiset kesät useimmiten aivan riittävän lämpimiä. Kevät ja kesä saapuvat todella aikaisin verrattuna Suomeen, ja rannalla löhöilyyn sopivia lämpötiloja riittää vielä melko pitkään syksylläkin.

Talvisiakin maisemia ja lumen peittämiä alueita löytyy välittömästi siirryttäessä vuoria kohti ja korkeammille alueille. Sveitsihän on maailmankuulu laskettelukohde ja rinteitä löytyykin lukemattomia. Laskettelua ja lautailua pystyy harrastamaan vielä loppukeväästäkin, jolloin normaalit päivälämpötilat olivat kahdenkymmenen asteen paremmalla puolella. Suomalaisiin laskettelurinteisiin tottuneet himolaskijan kannattaa muistaa, että kevätaurinko on rinteessä todella intensiivinen, eli lumisokeudelta kannattaa suojautua hyvin aurinkolasein ja aurinkovoide estää pahemman palamisen.

Ihmiset

Tyypillistä sveitsiläistä on hankala kuvata muutamalla sanalla, sillä ihmisiä löytyy laidasta laitaan, ja useista kielistä johtuen myös kulttuurit ovat hyvinkin erilaiset eri osissa maata. Tästä johtuen ranskankielisellä alueella vaihtarivuotensa viettävä nuori voi saada maasta varsin erilaisen kuvan kuin saksankielisellä alueella asustava nuori. Eniten maassa on saksankielisiä, ja heitä löytyy pääasiassa pohjoisesta, sekä maan keski- ja itäosista. Maan länsiosissa ovat puolestaan ranskankieliset, jotka ovat siis toiseksi suurin väestöryhmä. Suurin osa italiankielisistä asuu etelässä, kun taas vain muutaman tuhannen henkilön käsittävä retoromaniaa puhuva vähemmistö asuu pääosin maan kaakkoisosissa. Sveitsiläisille tärkeä sana on yhteisymmärrys, ja tästä johtuen kykenevät useat eri väestöryhmät rauhalliseen yhteiseloon pienestä pinta-alasta huolimatta. Kaupunki- ja maalaisympäristöjen suuret erot, eri uskonnot, poliittiset mielipiteet ja eri kielet eivät ole onnistuneet horjuttamaan sveitsiläisille tyypillistä suvaitsevaisuutta, ja useat kansalaiset ovat sitä mieltä, että ulkomailta saapuvat uudet ihmiset vain rikastuttavat kulttuuria. Monilla oppilailla molemmat vanhemmat ovat muuttaneet Sveitsiin ulkomailta, tai ainakin jompikumpi vanhemmista oli jostakin muualta kotoisin.

Koulutus

Sveitsiläinen koulujärjestelmä koostuu lastentarhasta (Kindergarten), peruskoulusta (Volksschule), lukiosta (Gymnasium) ja yliopistosta (Universität). Peruskoulu on pakollinen kaikille, mutta se on jakautunut eri tavoin riippuen ajatellusta jatkokoulutuksesta. Suurin osa sveitsiläisistä ei mene automaattisesti lukioon, vaan oppisopimuskoulutukset (Lehre) ja ammattikoulun tapaiset koulutukset ovat hyvin yleisiä. Lukioon aikovat valitsevat jo varhaisessa vaiheessa haastavimman koulun, eli Sekundarschulen ja tähtäävät koulunkäynnillään hyvään yliopistopaikkaan. Lukion lopussa oppilaat suorittavat meidän ylioppilaskirjoituksiamme hieman laajemman tutkinnon (Matura), jonka suoritettuaan he voivat siirtyä opiskelemaan haluamaansa alaa. Yliopistoihin ei siis järjestetä pääsykokeita, vaikkakin joihinkin tiettyihin aineisiin hakeville suoritetaan soveltuvuustestit ja heiltä vaaditaan hyvä päättötodistus. Ammatillisen koulutuksen valinneet voivat puolestaan suorittaa ammatillisen tutkinnon (Berufsmatura) ja opiskella tämän jälkeen ammattikorkeakouluissa.

Muualta maailmasta saapuva vaihto-oppilas saattaa aluksi järkyttyä tajutessaan koulun tärkeyden ja vaativuuden. Koulupäivät ovat pitkiä ja saattavat hyvinkin alkaa aamulla puoli kahdeksalta ja kestää ilta viiteen. Tiiviin koulunkäynnin etuna on kuitenkin se, että tutustuu etenkin omiin luokkatovereihin todella hyvin, ja ainakin omat parhaat kaverit löytyvät useimmiten koulusta. Suomalaiselle ovat luksusta myös pidemmät ruokatauot, jotka siis kestävät usein tunnista pariin tuntiin, ja joiden aikana ehtii käydä pikaisella ostosreissulla kaupungilla, tai vaikka viettää piknikkiä koulun edessä olevalla nurmikolla tai koulun ruokalassa. Useimmat lukiolaiset ottavat omaat eväät kouluun, sillä koulun ruokalat (Mensa) ovat maksullisia, ja pitkä koulumatka estää lounastamisen kotona. Lähes jokaisesta kaupungista löytyy tosin edullisia ravintoloita, joissa lounaan saa kohtuuhintaan.

Perhe-elämä

Sveitsiläiset perheet eivät ole kovinkaan suuria. Lapsia on tavallisimmin kahdesta kolmeen, ja asuinpaikasta riippuen monilla perheillä on joko kissa tai koira. Perheenjäsenet viettävät usein hyvinkin itsenäistä elämää, etenkin lasten siirtyessä lukioon tai yliopistoon, mutta suurin osa perheistä pyrkii siitä huolimatta kokoontumaan kerran päivässä yhteiselle aterialle, eli päivälliselle. Päivällispöydässä keskustellaan päivän tapahtumista ja esimerkiksi tuoreista uutisista, ja useimmat vanhemmat ovat hyvinkin kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä ja muusta elämästä. Sveitsissä on yllättävää myös kotiäitien suuri määrä, mikä on oikeastaan koulujärjestelmän sanelema pakko. Nuoremmat lapset tulevat nimittäin koulusta lounaalle kotiin, joten monien äitien täytyy jättää työelämän vähemmälle, jotta he ehtisivät valmistamaan lounaan ja mahdollisesti vielä kuljettamaan lapset kouluun ja sieltä takaisin.

Ruoka

Sveitsi on tunnettu maailmanlaajuisesti juustoistaan ja suklaastaan. Lähes kaikki tuntevatkin sveitsiläiset juustoruoat Racletten ja Fonduen ja Sveitsin suklaankulutus henkilöä kohti on maailmantilastoissa kärkipäässä. Sveitsiin vaihtariksi lähtevä nuori kokee kuitenkin varmasti myös monia muita ruokia vuotensa aikana, sillä sveitsiläinen keittiö on itse asiassa hyvinkin monipuolinen. Sveitsissä näkyvät mainiosti vaikutteet naapurimaista, ja pastan, riisin ja perunan lisäksi hyödynnetään runsaasti kasviksia ja lihaa. Kotimaista ja lähialueilla tuotettua ruokaa arvostetaan, ja monet perheet hakevat lihansa mieluummin tutulta lihakauppiaalta (Metzgerei) ja juustonsa omassa kylässään olevasta juustoputiikista (Käserei) kuin supermarkettien liha- ja juustotiskiltä. Sveitsiläisille muoviin pakattu leipä on kirosana, ja he vannovatkin tuoreen vaalean leivän voimaan. Paikallisena erikoisuutena on paperipussissa myytävä Züpfe, joka on maitopohjainen, koostumukseltaan pullaa muistuttava leipä. Züpfen päälle sivellään voita ja ohut kerros hunajaa ja voilà, herkku on valmis. Yllättävää kyllä sveitsiläiset herkkusuut laittavat leivän päälle jopa suklaata, ja makeasta pitävät vaihto-oppilaat löytävät varmasti sielunveljiä Sveitsistä.

Suomalaiseen hyvään kouluruokaan tottuneelle vaihtarille ei kasvisten monipuolinen hyväksikäyttö tule yllätyksenä, mutta esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta saapuneille vaihtareille lihan vähäisyys voi olla melkoinen shokki. Ruokavaliossa on tietysti suuria eroja perheestä riippuen, mutta kaikki tuntemani sveitsiläiset maistelivat innoissaan myös tekemiäni suomalaisruokia, kuten makaronilaatikkoa, tai vaikkapa pullaa.

Tavat

Sveitsiläiset ovat varsin kohteliaita, ja lapset oppivat pienestä pitäen teitittelemään kaikkia itseään vanhempia henkilöitä, jopa opettajia koulussa. Sanat ”ole hyvä” ja ”kiitos” toistuvat usein esimerkiksi ruokapöydässä, ja tavallisesti nuoret tiedustelevat vanhemmiltaan kohteliaasti lupaa lähteä esimerkiksi kavereiden kanssa johonkin. Suomalainen vaihtari voi siis rauhassa unohtaa ilmaisut ”hä?”, ”mä meen ny” ja ”anna rahaa” ja totutella kohteliaaseen konditionaalien sävyttämään kielenkäyttöön.

Poskisuudelmat ovat osa tervehtimistä tavattaessa tuttavia. Sveitsissä poskisuudelmia annetaan kolme, oikea-vasen-oikea, ja eurooppalaiseen tapaan tervehtimisen kohdetta ei suinkaan ole tarkoitus hukuttaa sylkeen, vaan poskea vain hipaistaan kevyesti. Myös lahjoja saataessa on kiitoksen lomaan hyvä kylvää poskisuudelmat. Vieraampia henkilöitä tavatessa on suomalaiselle tuttu kädenpuristus hyvä tapa tervehtiä.

Harrastaminen

Suurin osa sveitsiläisistä rakastaa ulkona liikkumista ja pyöräily, lenkkeily, vaeltaminen ja lasketteleminen ovat hyvin lähellä heidän sydäntään. Hyvin kehittynyt infrastruktuuri ja kaunis luonto innostavat sveitsiläisiä liikkumaan, ja monilla perheillä on tapana käydä usein viikonloppuisin päivän mittainen reissu esimerkiksi vuorilla vaeltamassa. Sveitsin junaverkko on erittäin kattava ja muutenkin julkinen liikenne busseineen, raitiovaunuineen ja jopa laivoineen on hyvin suunniteltu ja täsmällinen. Tämän vuoksi monet auton omistajatkin käyttävät julkisia kulkuvälineitä harva se päivä, sillä etenkin suuremmissa kaupungeissa pysäköinti ja liikenne ovat työläitä.

Sveitsissä voi toki harrastaa ulkoliikunnan lisäksi myös monia sisällä pelattavia pelejä tai muita harrastuksia, ja monien koulujen opetusohjelmaan kuuluu paljon liikuntaa. Monissa kouluissa on mahdollisuus ottaa esimerkiksi tanssitunteja, pelata koripalloa, lentopalloa ja salibandya muutamana iltapäivänä viikossa. On myös mahdollisuus käyttää koulun vuorolla ilmaiseksi uimahallia ja kuntosalitiloja.

Myös kulttuuritarjonta on hyvin kattava Sveitsissä, ja teatterin, museoiden, elokuvien ja festivaalien ystävälle ei varmasti käy aika pitkäksi. Ulkoilmakonserteissa ja festivaaleissa juhlitaan usein aamuun asti, ja jokainen vaihtari kokee todennäköisesti ainakin riehakkaan Fasnacht-ajan guggemusiikkeineen, fasnachtkakkusineen ja naamioineen.

Uskonto

Neljäkymmentäkuusi prosenttia sveitsiläisistä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, ja noin neljäkymmentä prosenttia väestöstä kuuluu protestanttiseen kirkkoon. Nämä luvut ovat melkoisen korkeat, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki kirkkoon kuuluvat osallistuisivat aktiivisesti kirkollisiin tapahtumiin. Sveitsissä tilanne on muutenkin sama kuin muualla Euroopassa, eli maaseudulla asuville ihmisille on vakaumus usein tärkeämpää kuin kaupunkilaisille. Yleispiirteenä voidaan sanoa, että katoliseksi kastetut lapset saavat useimmiten enemmän uskonnollista kasvatusta etenkin ollessaan tarhassa ja alaluokilla. Vaihtarin kannattaa käydä tutustumassa molempiin kirkkoihin ainakin nähtävyytenä, sillä katolisen kirkon kullattu ja koristeellinen sisustus, ja protestanttisen kirkon karu askeettisuus ovat piristävää vaihtelua tutulle luterilaiselle sisustukselle.

Sanastoa

Sveitsissä on siis neljä virallista kieltä, ja saksankieliselle alueelle sijoittuvan vaihtarin ensireaktio on todennäköisesti paniikki hänen kuullessaan paikallisten puhumaa ihmeellistä mongerrusta, jota nimitetään sveitsinsaksaksi (Schwyzerdütsch, Mundart). Lohdutukseksi voin kuitenkin sanoa, että vähän ajan totuttelun jälkeen kieli ei enää kuulostaa yhtä pahalta, ja suurin osa vaihto-oppilaista oppii vuoden aikana ainakin ymmärtämään kyseistä kieltä. Sveitsinsaksassa on useita murteita (Dialäkt), ja rakastetuin murre on pääkaupungissa Bernissä puhuttava Bärndütsch. Kieltä käytetään sekä virallisissa, että epävirallisemmissa keskusteluissa ja etenkin nuoret kirjoittavat jopa sähköpostinsa ja tekstarinsa sveitsinsaksaksi, vaikkakin saksankielisen alueen kouluissa virallinen opetuskieli on kuitenkin se ”normaali” saksa (Schriftdütsch, Hochdütsch).