Suomeen tulevat vaihto-oppilaat

Vaihto-oppilaat ovat 15-18-vuotiaita nuoria, jotka haluavat tulla tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon sekä samalla myös oppimaan suomen tai ruotsin kieltä. Vaihto-oppilaat valitaan koulumenestyksen, soveltuvuuden sekä motivaation perusteella. Jokainen oppilas haastatellaan ennen hyväksyntää. Valtaosa maahamme saapuvista nuorista valitsee ykköskohteekseen Suomen.

Ikäryhmät

Vaihto-oppilaat ovat Suomeen tullessaan 15-18-vuotiaita. Valtaosa on 17-vuotiaita. Vaikka nuori täyttäisikin 18 vuotta vaihdossa ollessaan, samat säännöt ja velvollisuudet koskevat häntä kuin nuorempiakin vaihto-oppilaita.

On myös hyvä muistaa, että ulkomainen 17-vuotias nuori voi olla hyvinkin erilainen esimerkiksi itsenäistymiseltään kuin samanikäinen suomalainen nuori. Suomalaisia nuoria pidetään oma-aloitteisempina ja itsenäisempinä kuin monen muun kulttuurin edustajia.

Oppilaiden kotimaat

Tällä hetkellä Suomen suosio ulkomaisten, etenkin eurooppalaisten ja aasialaisten, nuorten keskuudessa on huimassa kasvussa. Sopimuksia YFU:lla on kaiken kaikkiaan yli 30 maan kanssa kaikista maanosista. Isäntäperheiden olisi hyvä pitää mielessä, että vaikka oppilaan äidinkieli ei olisikaan englanti, hänellä on kuitenkin lähestulkoon samat valmiudet kommunikoida englanniksi kuin suomalaisillakin lukioikäisillä nuorilla. Tästä syystä YFUlainen sanonta kuuluukin, että vaihto-oppilaan kansallisuudella ei tulisi olla liian suurta merkitystä hänen isäntäperheelleen – tärkeintä on, että nuori ja hänen isäntäperheensä ovat muilta osin yhteensopivia!

Mukana ohjelmassa ovat seuraavat maat:
Alankomaat, Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Chile, Ecuador, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Intia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Kreikka, Latvia, Liettua, Meksiko, Moldova, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Sveitsi, Tanska, Thaimaa, Unkari, Uruguay, Venezuela, Viro, Yhdysvallat.

Kuinka kauan nuoret ovat Suomessa

Suurin osa YFU:n vaihto-oppilaista tulee Suomeen koko lukuvuodeksi (elokuusta kesä-heinäkuulle), mutta satunnaisesti etsimme isäntäperheitä myös puolen vuoden ohjelmaan (tammi-kesäkuu tai elo-tammikuu). Kesäoppilaita Suomeen tulee pääosin Yhdysvalloista, mutta myös muutamia muualta päin maailmaa. He ovat Suomessa kesäkuun lopulta elokuun puoliväliin. Lue lisää YFU:n ohjelmasta.

Koulunkäynti

Nuoret osallistuvat yleensä lukion ensimmäiselle tai toiselle vuosikurssille, viime käden päätöksen tekee koulu. YFU neuvottelee koulupaikasta perheen toivoman koulun rehtorin kanssa. Vaihto-oppilaat osallistuvat suomen- tai ruotsinkieliseen opetukseen kielitaidon karttumiseksi sekä suomalaisen koulujärjestelmän oppimiseksi.

Vaihto-oppilailta vaaditaan 25 tuntia koulunkäyntiä viikossa. Alussa nuoret valitsevat aineita, joissa kielitaitoa ei vielä kovin paljoa vaadita (esim. musiikki, liikunta, englanti, matematiikka). Kielitaidon karttuessa myös ainevalikoima voi laajeta. Vaihto-oppilas on vaatimuksiltaan muutoin samalla viivalla suomalaisten oppilaiden kanssa, mutta monet opettajat eivät vaadi esimerkiksi koulukirjojen ostoa tai kokeiden suorittamista suomen tai ruotsin kielellä.

Isäntäperheen on hyvä seurata etenkin alussa koulunkäyntiä, sillä suomalainen koulujärjestelmä vaatii poikkeuksellisen paljon itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta.

Vaihto-oppilaan valinta

Perheen toiveet oppilaasta otetaan huomioon koko prosessin aikana. Isäntäperhehakemukseen voi merkitä jo alustavia toiveita ja myös isäntäperhehaastattelussa selvitetään nimenomaan sitä, millainen oppilas olisi sopiva teidän perheellenne. Näiden toiveiden perusteella YFU:n toimisto esittää ehdotuksia perheelle. Isäntäperheeksi hyväksytyt perheet pääsevät itse katsomaan oppilasprofiileja salasanan avulla.

Perhe saa yleensä kahden oppilaan paperit katsottavaksi ja perhe joko tekee päätöksen näiden oppilaiden väliltä tai etsintää jatketaan. Isäntäperhe siis tekee lopullisen päätöksen oppilaasta.

Vasta vahvistaessaan jonkun oppilaan ottamisen perhe sitoutuu ryhtymään isäntäperheeksi.

Sopivan vaihto-oppilaan löytäminen

Kun perheenne pohtii vaihto-oppilaan kutsumista kotiinne, on hyvä pohtia yhdessä perheenne arvostamia piirteitä. Kaikki vaihto-oppilaat puhuvat englantia ja myöhemmin yhä enemmän suomea tai ruotsia, joten oppilaan äidinkieltä ei kannata korostaa liikaa. Oppilaan kotimaata pohdittaessa kannattaa myös pitää mieli mahdollisimman avoinna: tärkeintä kuitenkin on, että perheellenne löytyy sopivanoloinen oppilas - pelkkä kotimaa harvoin takaa onnistuneen kokemuksen.

Oppilaan valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota ennen kaikkea esimerkiksi nuoren arvostamiin asioihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Yhteiset harrastukset antavat ehkä keskustelunaiheita, mutta on myös hyvä, että nuorella on omaakin tekemistä. Yksittäiseen harrastukseen ei kannata takertua, vaan mieluummin keskittyä yleisiin piirteisiin kuten liikunnallisuus, taiteellisuus, musikaalisuus tai kotikeskeisempi rauhallisuus. Samanlainen perhetausta ja elinympäristö saattavat helpottaa sopeutumista, mutta toisaalta nuori haluaa tutustua juurikin erilaiseen ympäristöön - monesti perheen ainoalle lapselle on unohtumaton elämys saada yhtäkkiä vuosi vaikkapa pienten sisarusten kanssa.

Oppilaan sukupuolta pohdittaessa on hyvä miettiä asiaa koko perhedynamiikan kannalta. Teini-ikäiselle tytölle saattaa joskus olla helpompi ottaa vastaan poikaoppilas, jolloin tutustuminen sujuu ehkä enemmän ilman paineita - hänen ei odotetakaan tekevän kaikkea yhdessä oppilaan kanssa. Samoin taas poikakatraaseen tuleva tyttö voi tuoda juuri mukavasti uutta näkökulmaa perheen arkeen.