Kansainvälisiä isiä vuodesta 1958
Suomalaisiin perheisiin tulevat vaihto-oppilaat oppivat suomalaisia tapoja, mutta myös perheet oppivat paljon toisista kulttuureista. Yksi ulkomaalaisia vaihto-oppilaita ihmetyttävä asia on se, että Suomessa isätkin osallistuvat kotitöihin. Kansainvälisyys saattaa myös vaikuttaa perheissä juhlapyhien, kuten esimerkiksi isänpäivän, viettoon.
Ulkomailta Suomeen vuodeksi tulevat vaihto-oppilaat tuovat isäntäperheisiin uusia tuulia. He elävät suomalaista arkea ja saattavat tuoda mukanaan jopa uusia tapoja esimerkiksi juhlapyhien viettoon. Isänpäivä on yksi sellaisista juhlista, jota vietetään melko monessa maassa. Ruoka on nuorille usein helpoin tapa esitellä omaa kulttuuriaan suomalaiselle perheelleen, ja isäntäperheiden isille saatetaan leipoa esimerkiksi isänpäiväkakku.
– Meillä juhlapyhiä vietetään oman tavan mukaan, mutta toki kuunnellaan, mitä vaihto-oppilaat kertovat omista tavoistaan, kertoo isänä vaihto-oppilaille lukuisia kertoja toiminut Erkki Heinimo.
Isältä ei vaadita erityistaitoja
Vaihto-oppilaiden isäntäperheiden isät ovat tavallisia suomalaisia miehiä: esimiehiä, kokkeja, taksikuskeja tai tehtaan työntekijöitä. Jotkut isät puhuvat hyvin englantia ja myös muita kieliä, toiset taas vähemmän.
– Minä osaan viisi sanaa englantia enkä osaa muodostaa niistä edes yhtä lausetta! Joten minun roolini on opettaa vaihto-oppilaille suomen kieltä. Nuoret ovat kyllä oppineet kielen yllättävän nopeasti, Heinimo kertoo.
Miehet tutustuvat perheensä ulkomaalaiseen jäseneen yleensä toiminnan kautta, esimerkiksi harrastamalla yhdessä. Äideille puolestaan tyypillisempää on rupattelu nuorten kanssa. Heinimon perheessä isä vie vaihto-oppilaat esimerkiksi hiihtämään tai vaikka lumitöihin.
– Nuorille opetetaan vaikka jääkiekkoa tai mennään pelaamaan jalkapalloa, josta etenkin keskieurooppalaiset nuoret tykkäävät, Suomen Youth For Understanding ry:n (YFU) ohjelmapäällikkö Marika Antikainen tietää.
Kiinnostus periytynyt isältä pojalle
Monia Suomeen tulevia nuoria yllättää ja ihmetyttää eniten se, että suomalaiset perheet ovat hyvin tasa-arvoisia.
– Suomessa isä osallistuu kotitöihin ja äiti saattaakin olla se, joka määrää kaapin paikan. Myös perheiden lapset ovat hyvin itsenäisiä, Antikainen kertoo.
Perheiden ulkomaalaisjäseniin suhtaudutaan useimmiten aivan kuten varsinaiseen omaan perheenjäseneenkin.
– Suhtaudun vaihto-oppilaaseen ihan samalla tavalla kuin omiinkin lapsiin. Huudan ja kehun silloin kuin on tarve, Heinimo korostaa.
Vaihto-oppilasaika on molemminpuolista oppimista. Suomalaiset perheet saattavat oppia enemmän kansainvälistä keskustelukulttuuria, ja vaihto-oppilaat puolestaan suomalaisia tapoja kielen ja kulttuurin lisäksi.
– Me olemme tulleet avarakatseisemmiksi ja kiinnostuneemmiksi muista kulttuureista. Minulle on ollut yllätys se, että jopa ruotsalaiset ovat niin erilaisia meihin verrattuna, Heinimo pohtii.
Monissa isäntäperheissä, kuten Heinimoilla, kiinnostus muihin kulttuureihin on periytynyt isältä pojalle. Monista vaihto-oppilaista jää elinikäisiä ystäviä, ja eri puolilla maailmaa kyläillään puolin ja toisin.
– Meidän lapsemme ovat myös olleet vaihto-oppilaina tai nyt perheellisinä ovat itse olleet isäntäperheinä, Heinimo kertoo kolmesta lapsestaan.
Perheitä ympäri Suomen
Vaihto-oppilaiden isäntäperheet asuvat ympäri Suomen, pohjoisin perhe on tällä hetkellä Sodankylässä. Isäntäperheinä voi olla myös yksinhuoltajaperheitä.
– Yleensä aloite vaihto-oppilaan ottamisesta lähtee perheen äidiltä ja tyttäriltä. Mutta isät lämpenevät nopeasti ajatukselle, ja lopultahan se on koko perheen yhteinen päätös. Monet isät ovat jälkikäteen ihmetelleet sitä, kuinka nopeasti aivan ventovieras ihminen voi tulla niin läheiseksi perheenjäseneksi, Antikainen sanoo.
Vuosittain YFU:n kautta Suomeen tulee 60–80 vaihto-oppilasta, jotka ovat lukiota käyviä 15–18-vuotiaita nuoria. Eniten vaihto-oppilaita tulee Suomeen Keski-Euroopasta, koska esimerkiksi Saksassa suomalaisbändien menestys on saanut saksalaisnuoret kiinnostumaan suosikkibändiensä kotimaasta.
– Saksalaisia nuoria olisi jopa enemmän tulossa tänne kuin meillä on tarjota isäntäperheitä, YFU:n ohjelmapäällikkö Antikainen toteaa.
Viettäisikö sinun perheesi ensi vuonna isänpäivää ulkomaisen vaihto-oppilaan seurassa? Ilmoittaudu isäntäperheeksi elokuussa 2010 Suomeen saapuvalle nuorelle! Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Marika Antikainen, puh. (09) 6226 1317, marika.antikainen[at]yfu.fi
