RANSKA
Ranskan YFU
Fridan ja Annin vaihtovuosi Ranskassa
Ranska on maa, jonka varmasti jokainen suomalainen tietää. Eiffel-torni, Riemukaari, baskerit ja patongit ovat varmasti lähes jokaiselle ne ensimmäiset mielikuvat. Vaihto-oppilaana Ranskassa todistaa varmasti kuinka todenperäisiä mutta usein myös väärin ymmärrettyjä nämä stereotypiat ovat.
YFU Ranska
Ranskan YFU perustettiin vuonna 1966. Ranskan YFU:n toimisto sijaitsee Pariisissa. Ranskan YFU:lla on yli 200 aktiivista vapaaehtoista ympärimaata. Lähes sata nuorta vuosittain osallistuu Ranskan YFU:n ohjelmaan ympäri maailmaa. Vaihto-ohjelma sisältää kolme valmennusta vuoden aikana sekä mahdollisia alueellisia YFU-tapahtumia.
Toimintaa vaihtovuoden aikana
Saavuttuaan Ranskaan, YFU:n vaihto-oppilaat osallistuvat kolme päivää kestävään saapumisvalmennukseen Pariisissa, jossa tutustutaan maan kulttuuriin ja kieleen. Tämän jälkeen vaihto-oppilaat matkustavat isäntäperheisiinsä, jotka voivat asua missä päin Ranskaa tahansa.
Saapumisvalmennuksen lisäksi syyskuun lopussa ’post arrival’ –valmennusleirin, jossa puhutaan vaihto-oppilaskokemuksesi alkumetreistä. Suurin piirtein vaihto-oppilasvuoden puolessavälissä järjestetään YFU:n vaihto-oppilaille päivän mittainen puolivuosivalmennus alueellisesti. Kesäkuun lopussa järjestetään päivän mittainen paluuvalmennus. Valmennuksen aiheina ovat mm. kotiinpaluu ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lisäksi isäntäperheillä ja vaihto-oppilailla on vuoden aikana mahdollisuus tavata muita lähiseudun YFU:laisia lukuisissa tapahtumissa.
Ranskassa vaihto-oppilasvuotensa viettävät nuoret osallistuvat lisäksi kaikkien eurooppalaisten vaihto-oppilaiden tavoin YFU:n nelipäiväiseen ”Young Europeans’ Seminariin, joka järjestetään Berliinin lähettyvillä Saksassa.
Hyödyllisiä linkkejä:
Fridan ja Annin vaihtarivuosi Ranskassa
Lähtö maailmalle ei tuntunut ajatuksena kovinkaan ihmeelliseltä. Tunnelma oli rauhallinen, kunnes ”totuus” iski vasta lentokentällä. Isäntäperheessäni perheenjäsenet olivat hyvin itsenäisiä. Perheen kanssa vietetään kuitenkin paljon aikaa, etenkin ruokapöydässä. Host-äitini rakasti ruoanlaittoa ja kekkereiden järjestelemistä, joten usein – jopa pari kertaa viikossa – saatettiin viettää 3-4 tuntia ruokapöydässä perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa. Alussa tähän oli todella totuttelemista koska Suomessa perheeni ei todellakaan syö päivittäin edes yhdessä. Ranskan-vuoteni jälkeen opin arvostamaan suuresti niitä hetkiä, kun koko perhe kokoontuu yhteen ja on aikaa syödä yhdessä.
Paljon aikaa meni myös koulutöiden tekemiseen. Koulua oli ma-la (toisinaan lauantait olivat vapaata, mutta silloin viikolla päivät olivat pidempiä). Suomen ”vapaaseen” koulusysteemiin tottuneena päivät tuntuivat aivan liian pitkiltä ja alussa olinkin hyvin väsynyt koulupäivien jälkeen. Ajan mittaan rytmiin kuitenkin tottui, eikä päivät enää tuntuneetkaan niin pitkiltä. Ranskan koulusysteemin takia ei kavereille ja harrastuksille jää ihan hirveästi aikaa viikolla – siksipä viikonloput olivat sitäkin tärkeämpiä.
Kotipaikkakunnallani oli kiva pieni uimaseura, johon pääsin jatkamaan uima-harrastustani. Ryhmä otti minut tosi hyvin vastaan ja löysinkin sieltä yhden parhaista Ranskan-ystävistäni. Yhdessä käytiin koulun uimakisoissa ja tuli samalla vähän nähtyä uusia paikkojakin. En muista, koska viimeksi olisin nauranut yhtä paljon kuin uimaseurani matkoilla – ihan hullua porukkaa! Heitä onkin nyt suuri ikävä; uiminen Suomessa ja vanhassa ryhmässäni on nimittäin paljon totisempaa puuhaa.
Ei ole yhtä hienointa vaihtovuoden aikaista kokemusta; pikemminkin sen jälkeen kaikki Suomessa koettu – uusien näkökantojeni ja asenteideni takia. Hienoa oli huomata, että ongelmista selviää – kunhan vain muistaa puhua. Pikkuhiljaa asiat rupeavat loksahtelemaan paikoilleen, kieli alkaa sujua, koulusta löytyy kavereita… Mutta tämä ei käy silmänräpäyksessä!
Frida Nyberg ja Anni Solja
Ranska