PUOLA

YFU Puolassa
Faktoja Puolasta

Puolalainen sanonta “vieras talossa, Jumala talossa” viittaa myös siihen ilmapiiriin, joka toivottaa vaihto-oppilaat tervetulleeksi Puolaan. Maahan, jolle värikäs kulttuuri, runsaat perinteet ja traaginenkin historia ovat antaneet leimansa. Juhlia vietetään maassa täysin rinnoin; kalenterin kohokohtia täydentävät pyhät rituaalit. Puolalaiset ylläpitävät syvään juurtuneita perinteitään, jotka ovat vertaansa vailla.

YFU Puolassa

Puolan YFU perustettiin vuonna 1989. Puolan YFU koostuu aktiivisista vapaaehtoisista. Tuhat nuorta ulkomaalaista nuorta on osallistunut Puolan vaihto-ohjelmaan historian aikana. Päätoimisto sijaitsee Poznanissa. Vaihto-ohjelma sisältää kolme valmennusta vuoden aikana sekä mahdollisia alueellisia YFU-tapahtumia.

Saavuttuaan Puolaan, YFU:n vaihto-oppilaat osallistuvat kolme viikkoa kestävälle kielikurssille. Leirin aikana tutustutaan myös maan kulttuuriin. Tämän jälkeen vaihto-oppilaat matkaavat isäntäperheiden luokse eri puolille Puolaa. Syksyn aikana Puolan YFU järjestää kulttuurimatkan Krakovaan ja Auschwitziin, jonka aikana järjestetään myös puolivuosivalmennusleiri. Keväällä vaihto-oppilaat viedään omakustanteiselle matkalle Pohjois-Puolaan Gdanskiin.

Puolassa vaihto-oppilasvuotensa viettävät nuoret osallistuvat lisäksi kaikkien eurooppalaisten vaihto-oppilaiden tavoin YFU:n nelipäiväiseen Young Europeans’ Seminariin, joka järjestetään Berliinin lähettyvillä Saksassa.

Hyödyllisiä linkkejä:

www.yfu.org.pl

Faktoja Puolasta

Alue

Puola on kooltaan 312,685 km2 eli hieman Suomea pienempi. Pohjoisessa maa rajoittuu Itämereen ja Venäjälle kuuluvaan Kaliningradin alueeseen, idässä Liettuaan, Valko-Venäjään ja Ukrainaan; etelässä Tshekkiin ja Slovakiaan, ja lännessä Saksaan. Etelärajalla on Sudeettien ja Karpaattien vuoristot, lännessä Oder- ja Neisse-joet, ja idässä Bug-joki.

Ilmasto

Puolan ilmastossa on sekä Länsi-Euroopan leudomman ilmaston, että Itä-Euroopan ankaramman ilmaston elementtejä. Läntisessä osassa maata on lähes meri-ilmasto, idässä kostea mannerilmasto. Ilmasto-olosuhteet vaihtelevat suuresti, varsinkin talvisin.

Väestö

Puolan asukasluku on yli 38 miljoonaa. Suurin osa kansasta on puolalaisia, mutta maassa on myös saksalaisia, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähemmistöjä. Puolan väestörakenne on muuttunut merkittävästi maan historian aikana, varsinkin toisen maailmansodan jälkeisten rajan- ja väestönsiirtojen jälkeen. Suurin osa Puolan väestöstä asuu kaupunkiseuduilla.

Kieli

Maan virallinen kieli on puola, jota lähes koko väestö puhuu. Puola kuuluu läntisiin slaavikieliin, ja sen lähimpiä sukukieliä ovat tshekki ja slovakki. Suuri osa sanastosta on yhteistä myös muiden slaavilaisten kielten kanssa. Puolan kielessä on useita murteita, joista osassa puolan kieli on sekoittunut saksan tai unkarin kanssa. Puolan kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, ja siinä on perusaakkosten lisäksi kielen omia kirjaimia. Osa vähemmistökansoista puhuu puolan ohella omia kieliään.

Moi/hei... Czezc
Huomenta... Dzien Dobry
Hyvää yötä... Dobranoc
Mitä kuuluu... Jak sie masz?
Kiitos... Dziekuje
Olkaa hyvä... Prosze
Kyllä... Tak
Ei... Nie

Koulutus

Puolan koulujärjestelmä on rakenteeltaan samantyyppinen kuin Suomessa: Kaikki käyvät yhdeksän (6+3) vuotta koulua. Tämän jälkeen osa jatkaa kolmivuotisiin lukioihin, jotka mahdollistavat opintojen jatkamisen korkeakouluissa. Osa jatkaa kolmivuotisiin ammattikouluihin.

Ruoka

Yhteiset ateriat valmistetaan useimmiten paikallisista tuotteista. Tyypillisiin ruokiin kuuluu ruisleipä, hapanjauhokeitto, punajuurikeitto (borsch), perunat (muussina tai pannukakkuina), ohra- ja perunakeitot, makkarat, bigos (liha-kaalipata), pierogis (peruna- sieni- juusto- tai lihatäytteiset piirakat), kanaruoat, sianliharuoat eri muodoissa, ja leikkeleet. Kakut, pasteijat ja jäätelö ovat myös olennainen osa puolalaista ruokavaliota.

Kulttuuri ja vapaa-aika

Puolassa on paljon erilaisia mielenkiintoisia mahdollisuuksia vapaa-ajan viettämiseen. Maalla on paljon tarjottavana korkeakulttuurin, viihteen, musiikin ja historian alalta, mutta Puola on myös erinomainen kohde luonnosta, maisemista tai erilaisista kaupungeista kiinnostuneille. Kulttuurin ja taiteen merkkimiehiin kuuluu mm. 1800-luvulla elänyt säveltäjä Fryderyk Chopin, jonka tunnetut, intohimoiset sävellykset tarjoavat nautintoa myös nykypäivän ihmisille. Useita puolalaiskirjailijoita on palkittu Nobelin palkinnoilla. Puolalaisista elokuvaohjaajista tunnetuimpia ovat Krzysztof Kieślowski, Roman Polański ja Andrzej Wajda.

Uskonto

Katolisuudella on ollut erittäin tärkeä rooli Puolan historiassa, ja se toimii puolalaisen identiteetin kulmakivenä. Kommunismin aikana uskonnollinen toiminta oli rajoitettua, ja monia pappeja oli vangittuna. Vuonna 1978 Kardinaali Karol Józef Wojtyła, Krakovan arkkipiispa, valittiin ensimmäisenä puolalaisena paaviksi, ja hän otti käyttöön nimen Paavi Johannes Paavali II. Noin 95% puolalaisista on katolisia, mutta maassa toimii myös lähes 50 ei-katolista kirkkoa ja muita uskonnollisia ryhmittymiä. Näistä suurimpia ovat Puolan autokefalinen ortodoksikirkko, protenstanttinen augsburgin kirkko, ja jehovan todistajat.

Hallinto

Ensimmäiset suorat presidentinvaalit pidettiin vuonna 1990. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, ja valtakausien määrä on rajoitettu kahteen. Maan päämiehenä presidentti on maan korkein johtaja kotimaisissa ja kansainvälisissä asioissa, sekä toimii armeijan ylipäällikkönä. Puolan pääministeri toimii hallituksen johtajana, ja hänet nimittää presidentti alahuoneen myötävaikutuksella. Pääministeri on yleensä suurimman puolueen tai puoluekoalition johtaja. Puolan parlamentti on kaksikamarinen, ja siihen kuuluu 460-jäseninen alahuone ”Sejm” ja 100-jäseninen ylähuone ”Senat”.

Historia

Puolaa hallinneiden ja sen perustaneiden varhaisten slaaviheimojen toimista tiedetään varsin vähän. Monet näistä heimoista liittyivät yhteen noin vuonna 840 jKr myyttisen Piast-kuninkaan alaisuuteen, mutta varsinaisena ensimmäisenä Puolan tunnettuna hallitsijana toimi Mieszko I, jota pidetään Piastin jälkeläisenä. Hänen hallintokautensa kesti 30 vuotta, 962-992 jKr, ja hän otti kasteen vuonna 966 ja teki kristinuskosta Puolan valtionuskonnon, slaaviheimoja yhdistävän tekijän. Mieszko I:n pojasta, Boleslaw Chobrysta, tuli maan ensimmäinen kuningas. Piastin hallitsijasuku hallitsi maata 1300-luvulle saakka, mutta maan hallinto kärsi tänä aikana hajaannuksesta pikkuvaltioiksi, ja mongolien ryöstöretkistä. Vuonna 1386 Liettuan kanssa tehdyn valtioliiton seurauksena Puola nousi loistoonsa Jagellonien suvun alaisuudessa (Suomen historiasta tunnettu Katariina Jagellonica, Juhana III:n vaimo, Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar tuli tästä suvusta).

1500-luvulta 1700-luvulle Puola kävi läpi useita suuria muutoksia ja joutui useaan kertaan sotanäyttämöksi, joista osa oli maalle voittoisia, mutta loppujen lopuksi johtivat maan heikkenemiseen ja sisäiseen hajaannukseen. Venäjä, Preussi ja Itävalta jakoivat maan keskenään 1700-luvun lopussa; Napoleonin aikana osa Puolasta sai hetkellisesti itsemääräämisoikeuden, mutta Napoleonin kukistuttua Puola jaettiin jälleen. Puolalaiset kapinoivat useaan otteeseen venäläishallintoa vastaan, mikä johti kaiken itsehallinnon menettämiseen. Vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja bolshevikkien noustua valtaan Venäjällä, Puola itsenäistyi jälleen. 20 vuotta myöhemmin, Saksa ja Venäjä jakoivat Puolan keskenään Molotov-Ribbentrop –sopimuksella, ja Saksan hyökkäyksestä Puolaan alkoi toinen maailmansota. Sodan aikana Puolassa toimi vastarintaliike, ja maan pakolaishallitus toimi Lontoossa. 600.000 puolalaisia taisteli liittoutuneiden joukoissa Saksaa vastaan.

Toinen maailmansota oli Puolalle hyvin tuhoisa, ja kaikista sodassa olleista valtioista Puola kärsi eniten: lähes kuusi miljoonaa ihmistä menetti henkensä ennen sodan loppumista. Näihin lukeutui myös kolme miljoonaa Puolan juutalaista, joiden merkitys maan kulttuuri- ja talouselämässä oli ollut hyvin suuri. Sodan jälkeen Puolaa siirrettiin länteen liittoutuneiden sopimuksen perusteella: itäisestä Puolasta tuli osa Neuvostoliittoa, ja vastineeksi Puola sai lännestä Saksalle kuuluneita alueita. Aluemuutosten yhteydessä toteutettiin mittavia etnisiä puhdistuksia. Neuvostoliiton vaikutuksella sodan loppuvaiheissa Puolaan perustettiin sosialistinen hallinto. 1950-luvulta 1970-luvulle taloudelliset ongelmat aiheuttivat aika ajoin mielenosoituksia, kulminoituen vuonna 1980 lakkoaaltoon, ja Solidaarisuus-ammattiliikkeen perustamiseen. Solidaarisuus-liikkeen toiminta johti vuonna 1989 ensimmäisiin vapaisiin vaaleihin, ja Puolasta lähti liikkeelle koko Itä-Euroopan vapautumiseen johtanut kehitys. Puola muuttui demokratiaksi, ja suuntautui Natoon ja Euroopan Unioniin, jonka jäsenyyden se sai 2004.

Talous

Ennen toista maailmansotaa, Puolan talous oli hyvin riippuvainen maataloudesta. Kommunismin aikana maassa otettiin käyttöön neuvostotyylinen suunnitelmatalous, jossa painotettiin raskasta teollisuutta ja konetekniikkaa. Lähes kaikki suurteollisuus, kauppa, kuljetusala ja rahaliikenne oli kommunistisen hallinnon käsissä. Vuonna 1989 uusi hallitus käynnisti uudistusohjelman jonka tarkoituksena oli vauhdittaa siirtymistä markkinatalouteen. Uudistukset taloudessa johtivat suuriin irtisanomisiin ja työttömyyden nopeaan nousuun. Puolan bruttokansantuote putosikin rajusti 1990 ja 1991. Tämän jälkeen, talous alkoi kuitenkin tervehtyä. Vaikka satoja yrityksiä siirtyikin yksityisomistukseen, yksityistämisen tahti oli melko hidasta. Uusi perustuslaki vuonna 1997 sitoutti maan pyrkimyksiin markkinatalousjärjestelmän syventämiseksi ja yksityistämisten edistämiseksi.

Puolan talous on kasvanut nopeaa vauhtia EU:hun liittymisen jälkeen. Maan teollisuus tuottaa nykyään mm. elektroniikkaa, autoja, sotakalustoa, lääkkeitä ja kemiallisia tuotteita. Maatalouden merkitys on eurooppalaisittain edelleen suuri, ja maatalous työllistää 16% väestöstä.