HOLLANTI

YFU Alankomaissa
Faktoja Hollannista
Mikan vaihtarivuosi

Hollanti on monelle tuttu puukengistään, tuulimyllyistään, tulppaaneistaan ja Amsterdamin villistä menosta. Ja onhan totta että puukengillä vielä kuljetaan, varsinkin maaseudulla, tuulimyllyt ovat nykyään monessa käytössä, tulppaanipellot kilpailevat keskenään väriloistossaan, eikä Amsterdamissa tosiaankaan tarvitse pitää tylsää. Tämä pieni suuri maa on kuitenkin paljon muuta, moderni kansainvälisen talouden keskus, suurten yritysten kuten Philipsin ja Unileverin kotipaikka sekä rentojen elämäniloisten ja erittäin kielitaitoisten ihmisten maa.

Hollanti on vuosisatojen ajan ollut keskellä kuohuvaa Eurooppaa ja pitää kunnia-asianaan toivottaa tervetulleeksi aatteet, ideat ja ihmiset. Hollantilainen kulttuuri on ainutlaatuinen sekoitus Keskieurooppalaista meininkiä ja Uuden Maailman tuulia, Hollannin aito monikulttuurisuus on jotain mitä muualta Euroopasta on vaikea löytää. Maa on ehdottomasti syvemmänkin tutustumisen arvoinen. 

YFU Alankomaissa

YFU:n toiminta Alankomaissa alkoi vuonna 1958. Ensimmäiset belgialaiset oppilaat osallistuivat Alankomaiden YFU:n ohjelmaan ensimmäisen kerran vuonna 1971, joka johti YFU Beneluxin perustamiseen vuonna 1973. Belgiassa YFU:n ensimmäinen toimisto avattiin vuonna 1985 vlaaminkieliseen Belgiaan, jota seurasi vuonna 1994 toimisto ranskankielisessä Belgiassa. Tänä päivänä kaikki nämä kolme toimistoa toimivat itsenäisesti - tosin maantieteellisesti melko lähellä toisiaan. Hollannin YFU:n toimisto sijaitsee Vinkeveenissä, vain parinkymmenen kilometrin päässä Amsterdamista.

Noin viikon kuluttua maahan saapumisesta Hollantiin saapuville oppilaille järjestetään Post arrival-seminaari, jossa tavataan muita oppilaita, opitaan hollantia ja hollantilaisista. Vuoden keskivaiheilla järjestetään viikonlopun mittainen Mid Year-seminaari ja vuoden lopussa Re-Entry seminaari. Eri alueet järjestävät vuoden aikana myös tapaamisia ja noin viikon kestävä kulttuuritempauksen, esimerkiksi matkan.

Hyödyllisiä linkkejä:

http://www.yfu.nl/

Faktoja Hollannista

Kieli

Hollanti on germaaninen kieli ja saksaa tai ruotsia taitavalle erittäin helppo oppia. Friisi on myös maan virallinen kieli, tosin sitä puhutaan vain Frieslandin provinssissa Pohjois-Hollannissa. Hollantia puhutaan myös Belgiassa, Surinamessa ja Hollantilaisilla Antilleilla. Etelä-Afrikassa puhuttava afrikaans on myös erittäin lähellä hollannin kieltä.

Pieniä esimerkkejä hauskasta hollanninkielestä (älä unohda päräyttää g-kirjainta!)

Hyvää huomenta- Goedemorgen
Mitä kuuluu, miten menee?- Hoe gaat het
Nimeni on- Mijn naam is/ Ik heet
Näkemiin -Tot ziens
Hei-Hoi
Ei-Nee
Ole hyvä-Alstublief
Kiitos- Dank u well

Koulutus Hollantilaislapsukaiset aloittavat koulun neljävuotiaina ja peruskoulua kestää aina kaksitoistavuotiaaksi asti. Toiseen asteen oppilaitoksissa vaihtoehtoja on kaksi: ”yleissivistävä” linja tai ammatillinen koulutus. Yleissivistävällä linjalla linja vaihtoehtoja on 3. UMBO, joka kestää neljä vuotta, johtaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, HAVO, joka kestää viisi vuotta, jonka jälkeen voi opiskella ylemmän ammatillisen tutkinnon, sekä meidän lukiotamme vastaava kuusivuotinen VWO josta yleensä jatketaan yliopistoon. UMBO:n jälkeen on mahdollista siirtyä HAVO:n josta taas on mahdollista siirtyä VWO:hon. Perusasteen koulutuksen jälkeen on myös mahdollista tehdä ns. oppisopimuskoulutus, jonka jälkeen voi taas siirtyä UMBOon tai HAVOOn.

Useimmissa toisen asteen kouluissa voi opiskella englantia, ranskaa ja saksaa, sekä monipuolisesti muita aineita. Musiikista, liikunnasta ja kuviksesta voit VWOssa tehdä jopa ”ylioppilasaineesi”. 

Hollannissa käydään koulua viisi päivää viikossa ja viikon pituisia lomia pidetään syksyllä, jouluna, keväällä ja pääsiäisenä. Kesäloma on kuuden viikon pituinen.

Vaihto-oppilaat useimmiten sijoitetaan VWOn toiseksi viimeiselle luokalle. Hollantilaiset nuoret, varsinkin VWOssa käyttävät paljon aikaa koulutyöhön ja koulussa käyttäydytään hyvin, opettajia teititellään, mutta toisaalta koulussa on myös meno hyvin rentoa ja oppitunneilla käydään vilkkaita syvällisiäkin keskusteluja. Kouluissa myös toimii oppilaskuntia jotka järjestävät erilaista toimintaa.

Koulut järjestävät myös matkoja ulkomaille, voit siis päästä luokkasi kanssa käymään esimerkiksi Berliinissä tai Pariisissa. 

Perhe-elämä
Hollantilaiselle perhe on hyvin tärkeä ja sen kanssa vietetään paljon aikaa. Lapsia kasvatetaan kunnioittamaan vanhempiaan, mutta lasten ja vanhempien suhde on yleensä kovin välitön ja perheessä käydään keskusteluja maan ja taivaan väliltä. Jokailtainen päivällinen koko perheen kanssa ei ole harvinaisuus ja viikonloppuna käydään usein vierailulla sukulaisten luona.

Hollantilainen perhe ei enää välttämättä ole perinteinen vaaleatukkainen ja sinisilmäinen yhden tai kahden lapsen ydinperhe, vaikka se onkin yleinen, vaan Hollannin rikkaan siirtomaahistorian seurauksena maassa on laaja indonesialais- ja surinamelaisväestö, joiden perheet ovat isompia ja hyvin läheisiä.

Monet nuoret ovat ilta- ja viikonlopputöissä ja vaikka perheen äiti usein jääkin kotiin lasten kanssa, yhä useampi työskentelee jo kodin ulkopuolella. 

Vapaa-aika
Hollannissa ei jalkapallolta voi välttyä ja suomalaista jaksetaan vielä varmasti pitkään muistuttaa siitä että Jari Litmanen on pelannut Ajaxin riveissä. Voetball (lausutaan futball) onkin ylivoimaisesti suosituin ja seuratuin urheilulaji Alankomaissa. Muita suosittuja ja seurattuja lajeja ovat tennis, hockey, pyöräily, luistelu sekä meren ääressä ja upeiden hiekkarantojen maassa asuvalle kansalle tietysti myös, purjehdus, surffaus ja uinti.

Pyöräily ei ole vain kilpalaji, vaan ihan tosissaan otettu tapa liikkua paikasta a paikkaan b. Kaikki pyöräilevät kaikkialle koululaisista, äiteihin, isiin, liikemiehiin, rehtoreihin, lääkäreihin ja kuningattareen ja hänen poikiinsa saakka.

Perihollantilainen instituutio on myös bruine cafe, eli ruskea kahvila, jota ei tule sekoittaa aivan toisenlaisen aktiviteetin coffee shoppiin. Ruskeat kahvilat ovat perinteikkäitä kahvilan ja baarin välimuotoja, joista saa maittavaa ruokaa vähällä rahalla, erilaisia kahveja ja leivoksia ja ne pitävät pintansa suurimpien kaupunkien trendikuppiloiden rinnalla

Hollantilaiselle on hyvin tärkeää ympäristön, kodin ja sosiaalisten yhteisön “kotoisuus”, gezelligheid. Kodin sisutukseen, ja puutarhanhoitoon satsataan paljon ja mielellään. Hollantilainen asuu pienessä maassaan joskus kovin pienessäkin asunnossa, mutta harvassa ovat ne kodit joiden edessä ei kasva mahtavaa, rakkaudella hoivattua miniatyyripuutarhaa. 

Ruoka
Kaikille ovat tuttuja perinteiset hollantilaiset ylpeydenaiheet eli maan monet eri juustot, edam ja gouda, vain tunnetuimmat mainitakseni. Muutenkin perinteinen hollantilainen keittiö kuulostaa suomalaisella kovin tutulle, vai mitä sanot hernekeitosta ja lätyistä, perunoista ruskealla kastikkeella (muistathan van Goghin ”Perunansyöjät”), lihapullista ja lakritsista.

Perinteistä pikaruokaa ovat belgialaistyyppiset ranskalaiset majoneesille tai fritjes speciaal eli ranskalaiset sipulihakkeluksella ja currykastikkeella, samoin kuin erilaiset makkarat ja lihasnacksit.

Hollantilainen ilmiö on myös rijstafel, ”riisipöytä”, mutta sen juuret löytyvät Indonesiasta.  Indonesialainen ja muutenkin kansainvälinen keittiö on hyvin suosittua Hollannissa, onhan maa aina ollut Euroopan keskellä ja itsekin tehnyt aktiivisesti kauppaa kaukomaiden kanssa.

Alue
41,526 km2 (n. entisen Uudenmaanläänin kokoinen), josta 27% on merenpinnan alapuolella. Merta vastaan kamppaileminen on saanut hollantilaiset rakentamaan monia teknisiä rakennelmia suojellakseen maataan tulvilta. Hollanti on pinta-alaltaan yksi Euroopan pienimpiä maita, mutta näytellyt merkittävää osaa historian saatossa maailmanpolitiikan näyttämöllä.

Ilmasto: Ilmasto on lauhkea, tammikuun keskilämpötila on noin  1,7 C ja vaikka kesät voivat olla hyvinkin kuumia, heinäkuun keskilämpötila on noin 19 C.

Väestö
Hollannin asukasluku on noin 16 miljoonaa ja jatkuvassa kasvussa. Tämä tekee Alankomaista yhden tiheimpiin asutuista maista maailmassa. Suurin osa hollantilaisista asuu lännen ”ruuhkakolmiossa” Amsterdamin, Den Haagin ja Rotterdamin alueella jota kutsutaan nimellä Randstad.  Hollannissa on siirtomaahistorian takia myös isoja indonesialais- ja surinamelaisyhteisöjä, jotka antavat maan kulttuuriin oman panoksensa.

Uskonto
Noin yksi kolmannes väestöstä on katolisia, yksi kolmas osa protestantteja ja yksi kolmas osa uskonnollisiin yhteisöön kuulumattomia. Maan laajasta siirtolaisväestöstä löytyy myös monien muiden uskontojen, kuten islamilaisuuden ja buddhalaisuuden edustajia. Maan perustuslaki takaa uskonnonvapauden.

Hallinto
Maata hallitsee perustuslaillinen monarkia, eduskunnan kanssa. Monarkia osa on lähinnä edustaa ja eduskunnan osa on hallita.  Kuninkaalliset ovat hyvin tärkeitä hollantilaisille ja kuningattaren syntymäpäivää (joka tosin on hänen äitinsä, edesmenneen kuningatar Julianan syntymäpäivä) vietetään joka vuosi 30.4 suurin katukarkeloin ja koko maa puetaan oranssiin.

Historia
Kaarle V:n (1500-1558) aikana nykyinen Hollannin alue yhdistettiin nykyisten Belgian ja Luxemburgin alueiden kanssa ja tätä maa-aluetta kutsuttiin nimellä Alankomaat. Vuonna 1568 usea pohjoinen provinssi nousi kapinaan hallitsijaa, Espanjan kuningasta, Philip II, vastaan. Johtajanaan Prinssi William Oranialaisen kapinasta sai alkunsa 80-vuotinen sota joka päätyttyään johti maan itsenäistymiseen. 

The Independent Republic of Seven United Provinces luotiin rauhansopimuksella 1648. 1600-luvulla, Alankomaiden kultaisella kaudella, alkoi nopea kehitys kaupan ja merenkäynnin saralla. Hollantilaiset valloittivat monia laajoja alueita Aasiasta, (kuten esimerkiksi nykyisen Indonesian alueen) ja Karibialla (Surinamin ja Hollantilaisten Antillit). Amsterdamin kaupungista tuli keskeinen kaupankäynnille ja se yhdisti Aasian ja Karibian alueet muuhun Länsi-Eurooppaan.  Alankomaiden länsiosan Hollanti-nimisestä provinssista, johon Amsterdamkin kuuluu, tuli sen ajan vaurain alue maailmassa, jonka vauraus alkoi laskea vasta 1700-luvun lopussa jolloin maa valloitettiin ranskalaisten toimesta.

Vuoteen 1810 maa oli Ranskan alaisuudessa Napoleonin vallitessa. Ranskalainen miehittäjä ajettiin pois 1814 ja Alankomaiden kuningaskunta syntyi. Kuusitoista vuotta myöhemmin Belgia ja Luxemburg itsenäistyivät. Ensimmäisessä maailmansodassa Alankomaat pysyi neutraalina, mutta toisessa maailmansodassa joutui sotaan Saksan valloittaessa maan ja miehittäessä sitä viisi vuotta. Hollanti oli ollut yksi suurimpia siirtomaamaita toiseen maailmansotaan asti ja pian sodan jälkeen siirtomaa Indonesia tuli itsenäiseksi ja Surinam ja Alankomaiden Antillit tulivat Hollannin tasavertaisiksi kumppaneiksi. Vuonna 1975 Surinam julistautui itsenäiseksi.  

Talous
Teollisuus, maanviljelys ja kauppa ovat tärkeitä tulon lähteitä. Tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat lannoitustuotteet, maitotuotteet, vihannekset ja kukat. Noin kolmannes maassa tuotetuista viedään ulkomaille. Pankkitoiminta, liiketoiminta, sijoittaminen ja matkailuala ovat toisia tärkeitä aloja alankomaiden taloudessa.

Mikan vaihtarivuosi Hollannissa

Alankomaihin vaihto-oppilaaksi? Ajatus voi tuntua oudolta - niin tuntui minustakin kun YFU ehdotti tätä maata minulle. Jälkeenpäin voin myöntää, että kokemus kannatti; vaihto-oppilasvuoteni tulppaanien, lehmien ja lampaiden keskellä oli erittäin antoisa.

Asuimme pienessä Heiloon kylässä, Alkmaarin esikaupunkialueella 40 km päässä Amsterdamista. Isäntäperheeni isä (Bart) ja äiti (Willemien) olivat halunneet talon maaseudulta, jotta heillä olisi oma puutarha ja tilaa kasveille. Hollantilaiset vanhempani olivat aamuvirkkuja, rakastivat rikkaruohojen kitkentää ja kukkien kastelua. Välillä heidän unelmiaan oli vaikea ymmärtää, mutta perheenjäsenenä halusin tietenkin auttaa heitä. Olihan minulla mahdollisuus silloin kävellä puukengilläni, joita vain maanviljelijät oikeasti käyttävät... ja yksi suomalainen.

Minulla oli myös kaksi isosiskoa: Geertje (oikea sanahirviö tuo nimi), joka opiskeli yliopistossa ja Wiesje, joka oli tuolloin vaihto-oppilaana Ruotsissa. Sain nauttia ainoan lapsen asemasta arkisin; viikonloppuisin Geertje tuli kotiin, aina hyvin kiukkuisena. Meistä tuli kuitenkin todella läheisiä, ei kuitenkaan niin läheisiä, että hän olisi saanut harjoitella jiujitsun heittoja minulla!

Koulussa maailma oli aivan toinen. Olin lukion toisella luokalla Hollannin uusimmassa koulussa, Aop J.P.Thÿsse-Collegessa, jossa oli 1200 oppilasta, omalla luokallani 60. Vaikka opettajat olivatkin rentoja, heitä piti teititellä. Tunneilla saatettiin käydä keskusteluja niin opettajan kasvisruokavaliosta kuin toisen opettajan saunasta. Koeviikkojen lähestyessä kuri tiukkeni huomattavasti. Muutaman kerran sain kokeista jopa paremman arvosanan kuin muut oppilaat, mitä opettajat arvostivat suuresti. Minulla oli paljon hollannin tunteja. Kaupalliset aineet ja kuvataidehistoria meinasivat välillä olla ylitsepääsemättömän vaikeita, mutta opettajani olivat todella kannustavia. Olin myös aktiivisesti mukana kulttuuriopintojen ryhmässä. Kävimme usein Amsterdamissa, ja saimme vapaalippuja museoihin. Kirjoittelin myös koulun lehteen Suomea koskevia artikkeleja.

Parhaat ystäväni löysin harrastusten parista: kaikkia mahdollisia urheilulajeja tuli kokeiltua. Vapaa-ajan toiminnat tarkoittivat ystävien tapaamista, ja hiukan urheilua seurustelun ohessa. Myös protestanttisen kirkon nuorisoryhmä oli kylässämme todella aktiivinen, tapasin siellä paljon nuoria. Arkisin emme tavanneet usein, mutta viikonloput omistettiin ainoastaan ystäville: kiertelimme kahviloita, menimme piknikille meren rannalle, kävimme leireillä tai teimme retkiä pohjoisessa sijaitseville saarille. Pääosassa oli tietenkin rentoutuminen ja viikon kuumimpien juorujen kertominen. Elinikäiset ystävyyssuhteet ovat koko vaihto-oppilasvuoteni parasta antia; olemme edelleen pitäneet paljon yhteyttä toisiimme.

Oma aluevalvojani oli ihana ihminen, viisikymppinen herttainen ja puhelias nainen, jolla on varmasti maailman suurin sydän ja hienoin purjevene. Hän teki kaikkensa sen eteen, että hänen alueensa vaihtarit viihtyisivät Hollannissa. Teimme purjehdusretken Amsterdamiin, hän järjesti meille joulujuhlan, ja piti säännöllisesti perheeseemme yhteyttä. Jos halusi olla mukana YFU:n toiminnoissa, niin mahdollisuuksia löytyi.

Alankomaissa ei ole vielä ollut liikaa suomalaisia, joten miksi et olisi yksi meistä, joka osaa kurahtelevaa kieltä ja tietää, että lehmäkin voi olla kaunis eläin. Hyvää vaihtarivuotta sinulle!

Mika Pääkkönen
Hollanti