ETELÄ-KOREA

YFU Etelä-Koreassa
Faktoja maasta
Adan vuosi Etelä-Koreassa

Viime vuosikymmenien aikana Etelä-Korea on ollut yksi maailman nopeimmin kehittyvistä valtioista, sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Nopea teollinen ja taloudellinen kasvu ovat tehneet Etelä-Koreasta kehittyneen maan varsin lyhyessä ajassa. Nykyinen tasaisen kehityksen ja kasvavien kansainvälisten suhteiden aikakausi on merkittävimpiä maan historiassa. Toisaalta, Korean yli tuhatvuotiseen menneisyyteen mahtuu pitkäkestoisia ja merkittäviä hallinnon aikakausia: maan viimeinen dynastia, Choson-kuningaskunnan Yi-suku, hallitsi 500 vuotta. Korealaiset ovat ylpeitä maan maineesta ja roolista kansainvälisissä yhteisössä, sekä omasta historiastaan.

YFU Koreassa

Korean YFU perustettiin 1989, ja sen päätoimisto sijaitsee Soulissa. YFU:n vaihto-oppilaat sijoitetaan ensisijaisesti kaupungeissa asuviin perheisiin, Soulin lähelle. Vaihto-oppilaita tulee Etelä-Koreaan eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja - heille järjestetään vuoden aikana muutamia yhteisiä tapaamisia ja valmennuksia paikallisten vapaaehtoisten ja YFU:n henkilökunnan johdolla.

Faktoja

Korean tasavalta (Etelä-Korea) käsittää Korean niemimaan eteläisen osan. Sen ainoa rajanaapuri on Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea). Sisällissota 1950-luvun alussa jakoi maan kahtia; aselepolinja 38. leveyspiirin tuntumassa erottaa osapuolet toisistaan. Viime vuosina Koreat ovat lähentyneet toisiaan monella eri tasolla.

Etelä-Korea käsittää 99,646 km2, ja alueella on runsaasti kukkuloita ja vuoria. Runsasmääräiset joet ovat tärkeitä maan vesihuollolle ja maataloudelle. Merellä, joka ympäröi Korean niemimaata kolmella ilmansuunnalla, on ollut merkittävä rooli Korean kulttuurille ja yhteiskunnalle jo ammoisista ajoista.

Ilmasto

Koreassa on neljä selkeästi erilaista vuodenaikaa. Koska maa sijaitsee Itä-Aasian monsuunialueella, kesät ovat kuumia ja kosteita (keskilämpötila +25C ja ylin lämpötila +36C). Talvet ovat pitkiä, kuivia ja kylmiä (keskilämpötila -5C). Vaikka kesäisin monsuunit tuovatkin runsaasti sateita, talvella staa vähän ja taivas on yleensä kirkas. Kevät ja syksy ovat lyhyitä mutta miellyttäviä, päivät ovat aurinkoisia ja lämpötila leuto. Etelärannikolla on pieniä taifuuneja kerran, pari, joka syksy, ja isompia joka toinen tai kolmas vuosi.

Väestö

49 miljoonaa korealaista muodostavat varsin homogeenisen väestön. Lukuunottamatta noin 400.000 vierastyöläistä jotka tulevat pääosin Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta, vähemmistöjä ei juuri ole. 70% väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupungissa, Soulissa, on 11 miljoonaa asukasta. Koreassa on yksi maailman korkeimmista väestöntiheyksistä, mutta syntyvyysluvut ovat laskeneet merkittävästi koulutuksen ja kansallisen perhesuunnitteluohjelman myötä.

Kieli

Korean kielen alkuperästä ei ole varmuutta. Jotkut tutkijat pitävät sitä japanin sukukielenä, toiset taas uralilais-altailaisen kieliryhmän altailaisen haaran jäsenenä (suomalais-ugrilaiset kielet kuuluvat uralilaiseen haaraan). Joidenkin tutkijoiden mielestä korean kieli ei ole sukua millekään tunnetulle kielelle. Korean kieltä puhuu noin 80 miljoonaa ihmistä, joista 49 miljoonaa Etelä-Koreassa, 23 miljoonaa Pohjois-Koreassa ja lähes miljoona ihmistä Japanissa. Toisin kuin kiinan kielessä, koreassa äänenpainoilla ei ole vaikutusta sanan merkitykseen. Korean kielen kirjallinen historia alkaa 600-luvulta jKr ja se kirjoitettiin alunperin kiinalaisilla kirjainmerkeillä. Nykykoreassa on oma foneettinen kirjaimistonsa (Hangul tai onmun), joka kehitettiin 1400-luvulla.

Uskonto

Lähes puolet korealaisista ei kuulu uskontoryhmiin. Uskontokuntiin kuuluvista kristittyjä on 14 miljoonaa, buddhalaisia 11 miljoonaa. Perinteinen korealainen yhteiskunta ja ajattelutapa perustuvat kungfutselaiseen etiikkaan, joka kehittyi Kiinassa noin 500 eKr. Kungfutselaisuudessa on tärkeää omistautuminen ja kunnioitus - vanhempia, perhettä, ystäviä ja valtaapitäviä kohtaan. Kungfutse myös painotti oikeuden, rauhan, koulutuksen, uudistuksen ja inhimillisyyden tärkeyttä. Kristittyjen määrä on kasvanut Koreassa voimakkaasti viime vuosikymmeninä, ja maassa on 11 maailman 12 suurimmasta kristitystä seurakunnasta.

Hallinto

Koreassa on demokraattinen hallitus. Vuoden 1948 perustuslain mukainen vallan kolmijako takaa lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallan itsenäisyyden. Presidentin valta on laaja, mutta kansalliskokouksen valta on asteittain lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Vaikka hallituksella onkin laajat valtuudet kontrolloida oppositiota, monia liberalisoivia uudistuksia on toteutettu.

Historia

Korean historian vanhin tunnettu aikakausi oli Chosonin kuningaskunta. Tuolloinen Korea muodostui kaupunkivaltioista, joita syntyi ja katosi ensimmäiselle vuosisadalle eKr saakka, jolloin kolme kuningaskuntaa muodostui. Kolmen kuningaskunnan kausi päättyi 688 jKr, jolloin Shillan kuningaskunta kiinalaisten avustuksella valloitti Paechken ja Koguryon kuningaskunnat. Vaikka Kiina yrittikin vallata Koreaa, Shilla kykeni päihittämään sen ja sai hallintaansa koko Korean niemimaan. Tämä voitti aloitti yhdistyneen Shillan kauden, joka merkitsi yhdistyneen Korean alkua. Shilla saavutti valtansa huipun 700-luvulla jKr, mutta heikkeni asteittain sen jälkeen. Konfliktit hallitsevan luokan keskuudessa pahenivat, ja 935 jKr Shillan kuningas luovutti valtansa vasta perustetulle Koryon kuningaskunnalle. Korean nimi juontaakin juurensa Koryon kuningaskunnasta. Tämä aikakausi tunnetaan myös sinisestä ja vihreästä Celadon-keramiikasta sekä maailman ensimmäisistä metallisista irtokirjasimista. Buddhalaisuudesta tuli tuolloin valtionuskonto, ja se kukoisti voimakkaasti, mutta johti myös kuningaskunnan tuhoon. Buddhalaiset papit saivat runsaasti valtaa ja erimielisyydet tuomarikunnan kanssa edistivät kuningaskunnan rappiota.

Uusi Chosonin kuningaskunta perustettiin 1392 kenraali Yi Songyen toimesta. Tällä kaudella kungfutselaisuudesta tuli valtionuskonto. 1500-luvun lopulla Korean ja Japanin välillä oli seitsemänvuotinen sota. Vaikka japanilaisten valtausyritys saatiinkin torjuttua, suuri osa Korean niemimaasta kärsi suuria tuhoja. Korea pysyi pitkään varsin suljettuna maana läntisistä kaupan vapauttamisvaatimuksista huolimatta. Vuonna 1910 Japani valloitti Korean ja teki siitä siirtomaansa. Korea vapautui vasta 1945, joutuen välittömästi rajuun ideologioiden konfliktiin, mikä johti kahden erillisen valtion perustamiseen. Vuonna 1950 Pohjois-Korea aloitti hyökkäyksen etelää vastaan aloittaen Korean sodan, joka kesti vuoteen 1953. Korean sota päättyi tulitaukosopimukseen, jonka mukainen demilitarisoitu vyöhyke erottaa osapuolet toisistaan 38. leveyspiirin tuntumassa. Uudelleen yhdistyminen on molempien osapuoleten tavoitteena, mutta edessä oleva tie on vielä pitkä. Kahden Korean rinnakkainelo on jatkunut, joskaan ei aina sopuisasti. Korean sodan jälkeen Etelä-Korealta kesti yli vuosikymmenen toipua sodan ruhjeista, saavuttaa tasapaino ja aloittaa muutos joka johti dramaattiseen talouskehitykseen.

1960-luvulla alkanut kehitys, jota kutsutaan myös "Han-joen ihmeeksi" teki Etelä-Koreasta ennätysajassa kehittyneen teollisuusmaan, ja kasvu oli pitkään keskimäärin 8.6% vuodessa. Aasian talouskriisi 1997 järisytti myös Koreaa johtaen konkursseihin ja uudistuksiin. 2000-luvulla talouskasvu on ollut neljän prosentin luokkaa vuosittain.

Elinkeinot

Korean luonnonvarat ovat hyvin rajalliset ja maa on voimakkaasti riippuvainen maahantuoduista raaka-aineista. Teollisuus on maan talouselämän tärkein osa-alue. Muita tärkeitä talouden osatekijöitä ovat infrastruktuuri, palvelut, maatalous, metsätalous ja kalastus. Maatalouden päätuotteita ovat riisi, ohra, hedelmät ja vihannekset. Karja- ja kalataloustuotteiden merkitys on kasvavaa. Korea on edistänyt kauppaa alentamalla tulli- ja tariffimaksuja ja liittymällä kansainvälisiin kauppasopimuksiin.

Koulutus

Koulutus on ilmaista ja pakollista kuuden vuoden ajan. Yläkouluja on kahda tyyppiä: yleiskouluja ja ammatillisia yläkouluja, ja näihin haetaan yleisillä pääsykokeilla, kuten myös yliopistoihin. Korealaiset opiskelijat ovat ahkeria ja tekevät paljon työtä valmistautuen pääsykokeisiin.

Perhe-elämä

Suurin osa kaupunkilaisista asuu kerrostaloissa. Perinteiset korealaiset talot ovat yhä tyypillisiä maaseudulla. Niissä on paperiset over ja ikkunat, ja ne lämmitetään ilmalla joka kiertää paperilattioiden alla olevien kuumien kivien välissä. Kenkiä ei käytetä sisätiloissa. Tärkeimmät huonekalut ovat puulipastot joissa vuodevaatteita ja vaatteita säilytetään.

Korealaisissa perheissä mies on perinteisesti perheen pää, mutta monet naiset käyvät nykyään työssä kodin ulkopuolella. Uskollisuus perhettä ja kunnioitus esi-isiä kohtaan ovat tärkeitä yhteiskunnan periaatteita.

Ruoka

Korealaisen keittiön perustana on kimch'i. Raastetut vihannekset sekoitetaan chiliin, valkosipuliin ja inkivääriin ja annetaan käydä. Kansallisruoka "pulgogi", tuli-liha tehdään marinoimalla lihasuikaleita soijakastikkeessa, seesami-valkosipulissa ja chilissä ja valmistetaan kuumalla levyllä ruokapöydässä. Suosituin katuruoka on pannukakut, mukaanlukien p'ajon (vihreä-sipuli-pannukakut) ja pindaeddok (pannukakku pavunitujen ja porsaanlihan kera). Sosiaalinen elämä Koreassa pyörii paljolti kahviloissa ja teetuvissa, joissa voi nauttia maan kuuluisimpia yrttiteelaatuja.

Virkistys ja vapaa-aika

Lukuisat museot, palatsit, temppelit, kuninkaalliset haudat sekä kauniit ja historialliset paikat ovat aina olleet suosittuja perheitten ulkoilu- ja piknikpaikkoja. Tennis ja hölkkääminen ovat kaupunkilaisten suosimia urheilulajeja. Jotkut kuuluvat paikallisiin jalkapalloseuroihin. Muihin suosittuihin urheilulajeihin kuuluvat uinti, lenkkeily, golfaaminen, pöytätennis, hiihto, vesihiihto, kalastus, surffaus ja käsipallo. Penkkiurheiluista suosituimpia ovat jalkapallo, baseball, koripalo, lentopallo, nyrkkeily, ssirum (paikallinen paini) ja taekwondo. Soulin olympialaisten (1988) johdosta maassa on useita maailmanluokan urheilupaikkoja. Monet perheet viettävät viikonloppuja ja lomiansa kauniissa paikoissa rannalla tai vuoristossa.

Adan kuulumisia Etelä-Koreasta

Löysin Facebookista tällaisen, joka tosin varmaan aukeaa Koreassa asuneille tai käyneille paremmin... Tää on vaan niin totta!

You know you've been in Korea too long when ...  

- You are immune to the smell of "the kimchi breath."
- You no longer come to a complete stop at the stop sign and you never yield the right-of-way.
- You can pick up a single strand of noodles with chopsticks.
(Mä itseasiassa pystyn!)
- You ask for more "ko-chu" because the kimchi-chige soup is not hot enough. (Kimchichige on tosi vahvaa..)
- You enjoy slurping your noodles as loudly as you can. (Kyllä, minäkin harrastan ryystämistä nykyään! Kohta varmaan alan pureskelemaan suu auki..)
-Your back is sore from bowing. (Siitakö nämä selkäkivut johtuu?!)
- You walk down the street holding hands with your buddy. (Aina!)
- You can fall asleep on the city bus and wake up at your stop. (Senkin mä osaan! Paitsi että en käytä bussia, vaan metroa.)
- You watch local TV (Koreassa on varmaan maailman hauskimmat telkkarisarjat!!)
- You wear white socks with a dark suit. (suomalaisilla ja korealaisilla on jotain yhteistä?!)
- Someone says breakfast, you think of "fish, soup and seaweed." (Aaah! Machissoyo <3 Eli tosi hyvää! Ja ravitsevaa. Kim (=kuivattua merilevää) on mun herkkua :>)
- You'd rather sit on the floor than in a chair. (Mun jalat ei enaa puudu kun istun lattialla syömässä)
- You start believing that you can blend into a large crowd of Koreans. (Mä oikeesti säikähdän, jos näen itteni peilistä ja ympärillä on paljon korealaisia. Ei sitä tuu ajatelleeksikaan, että erotun niin paljon joukosta.)
- You always answer the phone by saying "yoboseyo". ("Yoboseyo. Ne... Ne, Annyeong haseyo?" <3)
- You can convert Hangul into English without repeating it to yourself first. (Luen viela aika hitaasti, mutta nopeemmin joka paiva! Hangulit on siis korealaiset aakkoset)
- You select shoes based on how easily you can get them on and off. (Joo)
- You answer "Nhe" even when speaking English to non-Korean friends. (Se tarttuu..!)
- You carry chopsticks in your back pocket. (No en nyt ihan vielä, mutta sekin päivä varmaan koittaa aikanaan.)

Oudoista tavoista puheen ollen, mun host-äitini aina välillä yllättää mut. Kerran aamulla herätessäni host-äitini seisoi päällään olohuoneen seinää vasten ja katsoi samalla aamu-uutisia telkkarista. Hyvä etten haljennut siihen paikkaan naurusta! Menin suoraan vessaan hihittämään (voi ei, se on tarttunut...). Vessasta ulos tullessani parin minuutin pääst', oli hän edelleenkin ylösalaisin olkkarin seinää vasten. Viime viikolla samainen äiti pyöritti hullun isoa hulavannetta lanteillaan katsoessaan aamu-uutisia - yhteensä varmaan viisitoista minuuttia. Mulla oli pieniä ongelmia päästä hänen ohitseen..

- Ada Korhonen

Bookmark and Share SocialTwist Tell-a-Friend