ECUADOR
YFU Ecuador
Faktoja Ecuadorista
Riikan vaihtovuosi Ecuadorissa
Ecuador saattaa ensikuulemalta kuulostaa tosi vieraalta ja kaukaiselta maalta maapallon toisella puolella. Kuitenkin tuo Etelä-Amerikan pienin valtio päiväntasaajalla on ollut tekemisissä eurooppalaisten kanssa vuosisatojen ajan. Espanjalaiset valloittivat Ecuadorin inkoilta 1500-luvulla ja antoivat tuolloin colonialaiset piirteet monen ecuadorilaisen kaupungin kaduille. Eurooppalaisista valloittajista huolimatta Ecuador on pystynyt säilyttämään värikkään Inka-intiaani-kulttuurin ehkäpä parhaiten Etelä-Amerikan valtioista. Mielenkiinto Ecuadoria kohtaan ei syystäkään ole sammunut vuosien ainana, päinvastoin. Ecuadorilla on paljon tarjottavaa vaihto-oppilaalle niin kulttuurillisesti kuin luonnoltaankin, unohtamatta tietenkään ystävällisiä Andien ihmisiä.
YFU Ecuador
Ecuadorin YFU:lla on lämmin ja laaja sydän. YFU:lla on toimistot
Quitossa ja Cuencassa sekä alue-edustaja Ambatossa. Toimistot
ovat aina oppilaiden käytettävissä niin kokouksia kuin
pistäytymistä varten juttutuokion verran. Tämän henkilökohtaisen
lähestymisen myötä YFU:n ohjelma on ollut nopeassa kasvussa
Ecuadorissa.
YFU:n isäntäperheet: YFU-Ecuador on ylpeä isäntäperheistään,
sillä YFU:n henkilökunta tietää henkilökohtaisesti jokaisen ja
antaa heille kaiken tukensa tarvittaessa tarjotakseen
vaihto-oppilaille parhaan ympäristön. Tämä ilmapiiri on Ecuadorin
kulttuuriperinteiden ja ystävällisten ihmisten ansiota.
Isäntäperheillä on erilaiset taloudelliset taustat.
YFU:n toiminta: Sekä YFU:n toimisto että vapaaehtoiset
järjestävät vaihto-oppilaille erilaisia kokoontumisia.
Vaihto-oppilaat kutsutaan vuoden päätteeksi myös retkelle
viidakkoon. Jokainen vaihto-oppilas voi ilmoittaa kiinnostuksensa
kohteista vuoden alussa, jolloin selvitetään myös eri
harrastusten kustannukset. YFU pitää huolta turvallisuudesta.
Ecuadorin suuret mahdollisuudet antavat vaihto-oppilaan löytää ja
nauttia maastamme sekä sen perinteistä.
Perustana vaihto-oppilaan vuodelle Ecuadorissa on perhe.
Ecuadorin YFU:n isäntäperheet ovat tarkoin valittuja ja
paikallinen keskustoimisto antaa perheille kaiken tukensa, että
vaihto-oppilaan vuosi olisi onnistunut. Perhesiteet, niin
Ecuadorissa kuin muuallakin Latinalaisessa Amerikassa, ovat hyvin
lämpimät. Perhe käsittää ydinperheen lisäksi myös isovanhemmat,
tädit ja sedät perheineen. Joulut, pääsiäiset, eri fiestat ja
myös tavalliset viikonloput vietetään usein koko suvun kesken.
YFU:n vaihto-oppilasvuosi Ecuadorissa on siis mainio tapa oppia
tuntemaan ecuadorilaista elämäntapaa sen ytimestä!
Vaihto-oppilaan vuoden toinen tärkeä tekijä perheen ohella on koulu. Ecuadorissa YFU:n vaihto-oppilaat sijoitetaan yksityisiin lukioihin. Koulussa valitaan yksi erikoistumiskohde, jonka mukaan myös muut aineet valitaan. Koulu on erinomainen tapa tutustua paikallisiin nuoriin ja heidän kauttaan paikalliseen kulttuuriin. Vaihto-oppilasvuosi Ecuadorissa antaa myös hyvän tilaisuuden oppia espanjaa, joka on yksi maailman valtakielistä. Iloiset ja avoimet ecuadorilaiset auttavat osaltaan kielen oppimisessa.
Ihmiset ovat yhtä mukavia ja lämpimiä rannikon tropiikissa, Andien vuorilla kuin Amazonin alkulähteillä viidakossakin. Ecuadorissa ilmasto riippuu siitä miten korkealla ollaan. Yleisesti Ecuadorin ilmastosta on sanottu, että siellä on jatkuva kevät. Quitossa voivat ensimmäiset päivät olla kirjaimellisesti henkeäsalpaavia. Sen lisäksi, että maan pääkaupunkia ympäröivät vuoret ovat sanoin kuvaamattoman kauniita, itse kaupunki sijaitsee 2850 metrin korkeudessa merenpinnasta. Voit siis päästä vuoden pituiselle korkeanpaikanleirille! YFU:n vaihto-oppilaat sijoitetaan pääosin Quitoon ja Cuencaan, joskus myös Guayaquiliin tai Ambatoon. Vaihto-oppilaalla on aina tukenaan koulutuksen saanut aikuinen, joka osaa auttaa vaikeuksien sattuessa. Tukihenkilön kanssa voi jakaa myös iloistet asiat tai hän voi olla juttukaverina puhuttaessa aivan joka päiväisestä arkielämästä.
YFU:n vaihto-oppilasvuosi Ecuadorissa tarjoaa monia värikkäitä elämyksiä turvallisesti. Voit löytää kolonialistisen historian tuulahduksen tai perinteisen intiaanikultturin vanhojen kaupunkien kaduilta. Ecuador ei kuitenkaan uinu menneisyydessä, vaan on kehittyvä maa, jossa on paljon luonnonrikkauksia. Jos ecuadorilainen luonto ei vielä ole herätänyt sinua kauneudellaan, rikas YFU:n vaihto-oppilasvuosi saa sydämesi sykkimään Andeille!
Faktoja Ecuadorista
Pinta-ala: Ecuadorin pinta-ala on 270 000 km eli se on hieman pienempi kuin Suomi.
Maassa on neljä erilaista maantieteellistä aluetta: vuoristo (sierra), rannikko (litoral), viidakko (oriente) ja Galápagos saaret. Andien vuoristo kulkee läpi maan etelästä pohjoiseen ja ennen kuin ne ylittävät pohjoisrajan, ne jakautuvat kahdeksi vuoristoketjuksi, missä korkeiden ilmanalojen tulivuoret tarjoavat dramaattisen taustaverhon alas jäävälle maalle.
Viidakko on uskomaton, koska se on koskematonta sademetsää. Galápagos Saarilla voit löytää yhden maailman rikkaimmista florasta ja faunasta. Nämä saaret, joissa Charles Darvin teki evoluutioteoriansa tukevia tutkimustöitä, sijaitsevat 1000 kilometriä rannikosta.
Maantiede: Vuoristosta on pilviä hipovia tulivuoria ja reheviä vihreitä laaksoja, kun taas viidakossa on eksoottinen ja kuuman kostea viidakko. Galápagos saaret ovat ainutlaatuinen elävä biologinen keskus tiedemiehille ja muille luontoihmisille. Pitkin Tyynen valtameren rannikkoviivaa löytyy upeita hiekkarantoja, ystävällisiä kaupunkeja ja monia arkeologisia paikkoja.
Ilmasto: Ecuadoria kutsutaan ikuisen kevään maaksi. Rannikolla ja viidakossa lämpötila vaihtelee 32 ja 20 asteen välillä. Vuoriston lämpötila on viileämpi, 24 asteesta päivällä seitsemään asteeseen yöllä.
Väestö: Ecuadorissa on 13,5 miljoonaa asukasta. Etenkin joissain viidakon ja vuoriston kylissä jotkut intiaani ryhmät ovat pystyneet säilyttämään kulttuuriperintönsä ja elämäntyylinsä. Heidän tekstiilinsä ja keramiikkansa heijastavat moninaista rikkautta.
Kieli: Espanja on maan virallinen kieli. Vaikka englantia opetetaan useimmissa kouluissa toisena kielenä, quichua (maan alkuperäisväestön kieli) on toinen virallinen kieli, mutta sitä puhutaan ainoastaan maaseudulla.
Uskonto: 92 % väestöstä on katolilaisia. Maassa on myös uskonnollisia vähemmistöjä, kuten protestantteja, metodisteja ja evankelisteja. Ecuadorissa on myös juutalainen yhteisö ja muutamia ei-kristillisiä uskonnollisia yhdyskuntia.
Hallitusmuoto: Ecuador on ollut demokratia vuodesta 1830 lähtien ja se on jaettu 21:een provinssiin neljällä alueella. Quito on maan poliittinen ja hallinnollinen pääkaupunki. Perustuslain mukaan hallinnollinen valta on jaettu lakiasäätävään-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan.
Historia: Luultavasti ensimmäiset ihmiset saapuivat Ecuadoriin noin 8000 ennen ajanlaskumme alkua. Siirtyminen liikkuvasta paimentolaiselämästä paikallaan pysyvään elämään alkoi 3200 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin Valdivia kulttuuri kukoisti rikkaine keramiikka-astioineen. Maanviljelys kehittyi Chorrera kulttuurin kaudella noin 1800 eaa. Tästä voidaan katsoa alkavan Ecuadorin valtion aikakauden.
Maanviljelystekniikan kehittyminen, kaupunkilaisen elämäntyylin ilmestyminen ja uskonnolliset menot olivat tyypillisiä vuosien 500 eaa ja 500 välillä. Myöhempinä aikakausina alkuperäisten amerikkalaisten liitot alkoivat kehittyä. 1400-luvun puolessa välissä jotkut nykyisen Ecuadorin alueella asuvat ryhmät (quituset, puruháesit ja canariset) muodostivat Quiton kuningaskunnan liiton. Kun espanjalaiset valloittajat möyhemmin tulivat, valtakunta oli jaettu ja Quiton kuningaskuntaa hallitsi Sebastián de Balalcázar.
Francisco de Orellana johti Quitoon saapunutta espanjalaisten retkikuntaa, joka löysi Amazon-joen vuonna 1542. Espanjan kruunu perusti vuonna 1563 Quiton audienssin, joka on ollut esimerkkinä modernin Ecuadorin valtiolle.
Kun espanjalaiset saapuivat maahan, he ottivat haltuunsa niin politiikan kuin kulttuurinkin. Jännitys ja nöyryytys aiheutti kapinan alkuperäisväestössä. 1800-luvun alkuun tultaessa itsenäistymisliike oli alkanut.
Vuoden 1820 vallankumous sai apua Simón Bolívarilta, joka tunnetaan "suurena vapauttajana". Hän lähetti luutnanttinsa Sucren satojen sotilaiden kanssa taistelemaan espanjalaisia vastaan Pichinchan taistelussa toukokuun 24. Päivänä 1822. Bolívarin unelmana oli yhden yhtenäisen maan, johon olisivat kuuluneet Kolumbia, Panama, Venezuela ja Ecuador. Alueellisten kiistojen johdosta tämä tämä unelma jäi kuitenkin toteutumatta. Näin Ecuador valitsi ensimmäiseksi presidentikseen Juan José Floresin vuonna 1830.
Talous: Ecuadorin rahayksikkö on Yhdysvaltain dollari. Maa on maailman johtava katkarapujen viejä. Vuodesta 1972 Ecuadorin talous on voimistunut öljyn sekä tietysti banaanien, kahvin, kaakaon ja kukkien viennin ansiosta. "Panaman hatut" ovat ecuadorilaisia käsityötä. Niitä tehdään monissa provinsseissa etenkin Manabíssa ja Azuayssa.
Koulutus: 12-vuotinen koulujärjestelmä on jaettu kahteen osaa: kuusivuotiseen alakouluun (lastentarhan jälkeen) ja kuusivuotinen lukio on jaettu kolmivuotisiin perus- ja erikoisasteisiin. Kahden viimeisen vuoden aikana oppilaat voivat erikoistua matematiikka-fysiikkaan, biologisiin tieteisiin, yhteiskunnallisiin aineisiin tai sihteeriopintoihin.
Koulusta riippuen oppilaat valitsevat kahdeksasta kolmeentoista erilaista kurssia kouluvuoden aikana erikoistumisalansa mukaan ja lisäksi yhden vieraan kielen, joka yleensä on englanti.
Ecuadorissa on kolmenlaisia kouluja: valtionkouluja, kunnallisia- ja yksityisiä kouluja. Kouluvuosi kestää lokakuusta heinäkuuhun vuoristossa ja toukokuusta tammikuuhun rannikolla.
Perhe-elämä: Useimmat ecuadorilaiset perheet ovat hyvin läheisiä. Usein monet sukulaiset asuvat samassa kaupungissa ja tapaavat usein toisiaan. Perheen keskimääräinen koko on viisi henkeä. Useimmilla perheillä on perheen luona asuva kotiapulainen. Vanhemmat kontrolloivat lapsiensa vapaa-aikaa ja he pitävät tiukkaa kotiintuloaikaa, jota vaihto-oppilaiden tulee noudattaa. Päivässä syödään kolme ateriaa: aamiainen, lounas ja illallinen. Tärkein ruoka on lounas, joka sisältää usein keiton, pääruoan (riisiä, lihaa ja vihanneksia) ja jälkiruoan. On tärkeää, että kaikki perheenjäsenet ovat läsnä lounaalla.
Vapaa-aika: Useimmat koulut tarjoavat oppilaillensa erilaisia kerhoja. Esimerkiksi musiikki-, kieli-, tai urheilukerhoista voi joutua maksamaan pienen maksun.
Riikan vaihtarivuosi Ecuadorissa
Oli jo ilta ja pimeää, kun saavuin Santo Domingo de los Colorados
-nimiseen kaupunkiin. Suomennettuna nimi tarkoittaa
"Colorado-intiaanien pyhä sunnuntai", joten hieman huvittuneen
mietin, että tässä paikassa tulisin siis viettämään elämäni
seuraavat yli kymmenen kuukautta. Auton lopulta pysähdyttyä
reilun kolmen tunnin ajomat-kan jälkeen meidät ohjattiin
valkoiseen betonista tehtyyn taloon, jossa alueohjaajamme otti
minut sekä kanssani matkustaneet kaksi saksalaista ja
sveitsiläisen lämpimästi vastaan.
Seuraavana aamuna asiat tuntuivatkin jo selvemmiltä, kun olin
saanut nukutuksi edes osan pois aikaeron aiheuttamasta
väsymyksestä. Edellisenä iltana minut oli heti saapumiseni
jälkeen viety kaupunkikierrokselle ja sen päätteeksi jäätelölle,
mutta vaikka ele sinänsä olikin hyvin ystävällinen, en olisi
laittanut pahitteeksi mennä nuk-kumaan jo hieman aiemmin sinä
päivänä. Samalla minut oli kuitenkin tutustutettu kaikkiin uusiin
perheenjäseniini, joita siis olivat mami Karina, papi Aldrin sekä
12- ja seitsemänvuotiaat pikkuveljet Adrian ja Esteban. Perheeni
uusi tulokas oli myös noin kahden kuukauden ikäinen
kultainennoutaja Rex.
Myös koulu alkoi jo muutama päivä saapumiseni jälkeen. Kävin
mamin kanssa hankkimassa koulupuvun, joka oli normaalisti
ruudullinen vekkihame kauluspaidan, valkoisten polvisukkien ja
mustien kenkien kanssa, kun taas liikuntapäivinä laitoimme
vaaleansiniset college-housut t-paidan ja valkoisten lenkkareiden
kanssa. Koulussa tytöt eivät saaneet käyttää ylettömästi meikkiä,
suuria korvakoruja tai kovin räikeää kynsilakkaa.
Koulu jatkui rennosti päivästä toiseen erilaisten juhla- ja
teemapäivien värittäessä silloin tällöin opiskelun arkea. Monista
luokkalaisistani tuli hyviä ystäviäni, ja tuntui kuin olisin
viettänyt heidän seurassaan jo monta kouluvuotta. Aluksi uusi ja
vieras perheenikin oli nyt muuttunut oikeaksi kodiksi; paikaksi,
jossa tiesin, että minusta välitetään juuri sellaisena kuin
olen.
Matkustelimme melko paljon ja tekemämme reissut tutustuttivat
minut paremmin päiväntasaajan maan ihmeellisiin maisemiin:
jylhiin vuoriin, vehreään viidakkoon sekä aurinkoisiin rantoihin.
Eräänkin kerran ollessamme vuoristossa ja tuijottaessani
mykistyneenä oranssiin pilvimereen hukkuvia auringon viime
säteitä en voinut muuta kuin kiittää onneani, että olin saanut
mahdollisuuden tutustua tähän tarunhohtoiseen maahan --- minun
Ecuadoriini.
terveisin Riikka Hämäläinen
